Hack4FI – Hack your heritage 6.-8.2. ilmoittautuminen käynnissä!

AvoinGLAM-verkosto järjestää yhdessä Aalto-yliopiston ja Aalto Media Factoryn kanssa Hack4FI -Hack your heritage -kulttuurihackathonin. Hackathon alkaa 6.-8.2. viikonloppuna, jonka aikana työstetään suomalaisten muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden avaamia kulttuuriaineistoja ja luodaan uusia kulttuurituotteita, palveluita ja palvelukonsepteja sekä ratkaisuja muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden konkreettisiin ongelmiin.

Hackathon kokoaa yhteen koodareita, designereita, muisti- ja kulttuuriorganisaatioita, taiteilijoita, graafisia suunnittelijoita sekä muita avoimesta kulttuurista kiinnostuneita. Se tarjoaa sekä osallistujille että kulttuuriperintöorganisaatioille hienon mahdollisuuden verkostoitua, solmia uusia yhteistyökuvioita sekä luoda uusia teoksia, palveluita ja konsepteja yhdessä tehden.

Hackathoniin voi ilmoittautua 29.1. klo 12 mennessä tapahtuman verkkosivuilla.

Lisätietoja: http://hack4.fi/ sekä hack4fi[a]gmail.com

HackYourHeritage-some

 

Looking forward to 2015: GLAMs and the Creative Commons Movement

Text by Molly Schwartz

“Creative Commons’ goal has always been “realizing the full potential of the internet,” with greater access for everyone to culture, knowledge, information, and education.”

So how has Creative Commons been successful in opening culture over the internet? And what impact has this had for GLAM institutions?

Creative Commons recently published a “State of the Commons” report that measures the size of the commons and reviews developments of the past year. Through a suite of easy-to-use Creative Commons licenses, Creative Commons has helped build a growing pool of content that can be copied, distributed, edited, and remixed. Some of this content comes from libraries, archives, and museums as a direct result of their initiatives to open cultural content.

To quote OpenGLAM advocate Sarah Stierch from her blog post about the report, OpenGLAM institutions have contributed to the success of Creative Commons on multiple fronts:

  • In 2006, 50 million works were CC licensed/CC0. Today, over 882 million works are CC licensed/CC0. That number will continue to increase as we continue our efforts to open up more cultural heritage material and provide improved resources to the public about how the Commons works and why free licensing is so important.
  • The trend is moving towards free culture licenses. About 56% of those works are free culture licenses, meaning it will end up on Wikimedia Commons to be used in Wikipedia articles and can be adapted and used for commercial use. More restrictive licenses (non-commercial, no-derivatives, etc.) fail the mission of open culture and, in my opinion, are the last vestiges of copyleft imperialism.
  • The USA and Europe lead the way in open licensing, which is no surprise given that open licensing advocacy groups involved in OpenGLAM are primarily headquartered in both the USA and Europe (i.e. Creative Commons, Wikimedia, Open Knowledge Foundation, Europeana). We need to provide more multi-language resources and support to empower our brothers and sisters fighting restriction around the world.

OpenGLAM institutions have many reasons to be proud and optimistic about the future of open content. In the report, Creative Commons predicts that in 2015 the number of works with a creative-commons license will surpass 1 billion. There remain, however, many issues to address. One of the major areas of improvement is general public education about the meaning and benefits of providing open content.

Yahoo! recently announced that it would begin selling images on Flickr that were published under a Creative Commons license without sharing any revenue with the publishers of the content. It was a controversial announcement that some saw as a breach of trust, others saw as a victory for open licensing, and most saw as a terrible PR move. But the truth is, ethical or not, it is perfectly legal under the CC license. The resulting public outcry is proof that there should be increased awareness of what it means to publish an image under a CC license.

Libraries, archives, and museums are frequently public-facing institutions. They have a unique role to play in both opening content but also in educating the public as to what open content is all about, from both the publisher and the consumer perspective. As a professional layer, GLAMs aim to connect people with content rather than act as a barrier to it, and digital tools are allowing them to do so more effectively. Just look at the British Library’s recent web-archiving project — since April 2013, it has been archiving the whole of the UK web domain. There are numerous such projects happening at GLAM institutions all over the world. GLAMs are playing a role in the open movement alongside initiatives like Creative Commons, but future success will require increased outreach and public awareness efforts.

Molly Schwartz is a Fulbright scholar from the United States affiliated with the Aalto University Media Lab and conducting user experience research at the National Library of Finland. Her areas of focus include open knowledge, technology policy, transparency, and digital cultural heritage.

#AvoinGLAM – 8.12.2014 seminaarin satoa

AvoinGLAM-verkosto järjesti maanantain 8.12.2014 yhdessä Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hankeen kanssa seminaarin kulttuuriaineistojen mahdollisuuksista ja hyötykäytöstä. Kansalliskirjaston tiloissa järjestetty “Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet” kokosi yhteen monipuolisen joukon suomalaisen kulttuuri- ja muistiorganisaatiokentän edustajia.

Avoimen kulttuurin aikajana (by Sanna Marttila)

Avoimen kulttuurin aikajana (by Sanna Marttila)

Aamupäivän ajan keskiössä oli avointen kulttuuriaineistojen sekä kulttuuriorganisaatioiden toiminnan avoimuuden esittely. Esittelyssä oli myös keväällä 2014 järjestetty Avoin kulttuuridata -mestarikurssi, jonka seurauksena noin 20 suomalaista kulttuuriperintöorganisaatiota avasi aineistojaan.

Kurssin sekä muun AvoinGLAM-verkoston toiminnan aikana kerättyjen materiaalien pohjalta on koottu Avoin kulttuuridata -mestarikurssin verkkoversio, joka on kaikkien avoimesti käytävissä. Kurssista on tällä hetkellä jukaistu ns. beta-versio ja se hiotaan lopulliseen muotoonsa tammikuun 2015 aikana. Kommentteja ja parannusehdotuksia nykyiseen sisältöön voi laittaa osoiteeseen avoinglam[a]gmail.com

Lounaan jälkeen siirryttiin käsittelemään sitä, miten avoimia kulttuuriaineistoja voi hyödyntää. Esittelyssä oli Finna sekä hackathon-tyyppiset tapahtumat. Helmikuussa (6.-8.2.2015) järjestetään kulttuurihackathon Hack4FI – Hack your heritage, johon kaikki kulttuuriaineistoja avanneet tai sitä vielä suunnittelevat organisaatiot sekä näistä aineistoista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja tapahtuman verkkoisvuilta: hack4.fi

Seminaarin päätteeksi julkaistiin uunituore Kohti avointa kulttuuria -opas. Oppaita on saatavilla AvoinGLAM-tapahtumissa, mutta sen voi halutessaan myös tilata postitse laittamalla viestiä osoitteeseen avoinglam[a]gmail.com. Opas on luettavissa ja ladattavissa myös sähköisenä versiona osoitteessa: avoinglam.fi/opas.

Opas on julkaistu CC BY-SA -lisenssillä eli siitä voi tehdä myös omia versioita, kunhan muistaa mainita tekijät (Sanna Marttila & Laura Sillanpää / AvoinGLAM) sekä jakaa johdannaistyöt samalla lisenssillä.

Keskustelu avoimesta kulttuurista jatkuu Facebookissa ja Twitterissä (#avoinGLAM). Tervetuloa mukaan!

Seminaarin materiaalit:

Aamupäivä: https://connectpro.helsinki.fi/p61n7vz1wy2/

00:00:00    Tervetulosanat (Maria Virtanen, Kansalliskirjasto & Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland)
00:04:20    Mitä on avoin kulttuuri? (Sanna Marttila, Aalto-yliopisto ja Open Knowledge Finland)
00:48:45    AvoinGLAM-verkosto avoimuuden puolestapuhujana (Tove Ørsted) AvoinGLAM-työryhmä & Svenska Litteratursällskapet i Finland)
01:16:40    Avoin kulttuuridata mestarikurssi 2014 – osallistujan näkökulma
(Katja Bargum, Yle  Arkisto &  Antti Pakarinen, Helsingin kaupunginkirjasto)
01:49:05    Avoin kulttuuridata -verkkokurssi  (Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland)
02:07:45    Ideoita ja toiveita AvoinGLAM-verkoston toiminnalle?

Iltapäivä: https://connectpro.helsinki.fi/p48f7gdtx8x/

00:00:00    Mikä ihmeen hackathon? (Joonas Pekkanen, Forum Virium & Apps4Finland)
00:28:10    Hack4FI – Hack your heritage! -kulttuurihackathon (Sanna Marttila)
00:42:55    Mitä hyvää ja kaunista voi tehdä Finnan aineistoilla? (Heli Kautonen,
Kansalliskirjasto) & FinnaOppi (Demola)
01:27:00    Hack4FI-työskentelyä
01:36:40    Yhteenveto ja päivän päätös
02:01:20    Avoin kulttuuri -oppaan julkistus

Kohti avointa kulttuuria -opas ilmestynyt

Kohti avointa kulttuuria -opas julkistettiin maanantaina 8.12.2014 Kansallisen digitaalinen kirjasto -hankkeen ja AvoinGLAM-verkoston yhteisessä seminaarissa.

Seesam aukene – arkistojen aarteet kuuluvat kaikille!

Tämä opas on johdatus avoimeen kulttuuriin ja siihen miten muisti- ja kulttuuriorganisaatiot voivat avata aineistojaan laajemmalle yleisölle. Opas kuljettaa lukijan kohti avoimempaa toimintakulttuuria ja yhteisesti jaettua kulttuuriperintöä.

Oppaan on kirjoittaneet Sanna Marttila ja Laura Sillanpää. Ulkoasusta ja kuvituksen on tehnyt Neea Laakso. Opas on julkaistu Creative Commons BY-SA 4.0 -lisenssillä. Digitaalinen versio oppaasta on saatavilla osoitteesta avoinglam.fi/opas.

Lisätietoja oppaasta:
Sanna Marttila, sanna.marttila[a]okf.fi

 

Arkistoalan kunniamaininta avoimen kulttuurin edistämisestä!

Avoin kulttuuridata -mestarikurssille on myönnetty kunniamaininta arkistoalan edistämisestä.

Kunniamaininta jaettiin osana vuodesta 2004 myönnettyä Vuoden arkistotekoa. Pohjoismaisen arkistojen päivän työryhmän myöntämien tunnustusten tarkoituksena on nostaa esiin ja palkita arkistoalaa hyödyttäneitä tekoja ja hyviä ideoita.

Kunniamaininta myönnettiin 7.11.2014 järjestetyssä Arkistoyhdistys ry:n syysseminaarissa. Sen ottivat vastaan iloiset ja yllättyneet Avoin kulttuuridata -mestarikurssin järjestäjät, Kohti avointa kulttuuria -projektin projektipäällikkö Sanna Marttila ja koulutuskoordinaattori Laura Sillanpää.

Lisätietoja: Vuoden arkistoteko ja kunniamaininnat 2014 (tiedote)

Mikäli Avoin kulttuuridata -mestarikurssi ja sen tulevaisuuden kuviot kiinnostavat tai haluat yleisesti tietää lisää avoimesta kulttuurista, kannattaa osallistua AvoinGLAM-verkoston, KDK-hankkeen ja Finnan 8.12.2014 järjestämään seminaarin “Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet”.

Kulttuuriperintöorganisaatiot digitaalisessa maailmassa – kansainvälinen OpenGLAM Benchmark -tutkimus

Kuinka suuri osa organisaatiosi aineistosta on digitoitu? Millä ehdoilla olisitte organisaatiossasi valmiita avaamaan aineistoja verkossa vapaasti hyödynnettäväksi? Mitä sosiaalisen median palveluita organisaatiosi hyödyntää säännöllisesti ja mitä niiden avulla tavoitellaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia suomalaisilta muisti- ja kulttuuriorganisaatioilta kansainvälisen OpenGLAM Benchmark -kyselyn avulla. AvoinGLAM-verkosto on mukana toteuttamassa Bernin ammattikorkeakoulun suunnittelemaa ja hallinnoimaa kyselyä, joka on tänään lähetetty muutamalle sadalle suomalaiselle organisaatiolle sähköpostitse.

Kyselyn tavoitteet

Kyselyn avulla kartoitetaan mitä toimintatapoja organisaatiot ovat omaksuneet ja missä määrin uuden digitaalisen ja osallistumiseen pohjaavan toimintakulttuurin edessä. Kysymykset koskevat muun muassa digitointia, organisaatioiden välistä yhteistyötä ja metadatan vaihtoa, avointa dataa ja sisältöjä, joukkoistamista sekä sosiaalista mediaa.

Tärkeä tavoite on myös saada vastaajat miettimään organisaationsa roolia ja toimintaa muuttuneessa toimintaympäristössä, jota luonnehtii tiedon nopeus ja käsiksi pääsemisen helppous, yleinen tietotekninen kehitys sekä asiakkaiden muuttuneet vaatimukset ja odotukset palveluiden suhteen.

AvoinGLAM-työryhmä saa kyselyn perusteella arvokasta tietoa siitä, mitä suomalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden parissa tällä hetkellä tapahtuu ja miten työryhmä voi olla auttamassa mukauttamaan näiden toimintatapoja vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksiin.

Mitä hyötyä kyselyn täyttämisestä?

Kyselyn tulosten julkaisun yhteydessä pidetään loppukeväällä 2015 kaikille avoin seminaari. Seminaarissa esitellään kyselyn tulosten pohjalta tehtyjä päätelmiä ja jatkotoimenpiteitä. Tarjolla on myös mahdollisuus osallistua työpajoihin, joiden sisältö määräytyy kyselyn vastausten pohjalta nousevien tarpeiden mukaisesti. Vastaamalla kyselyyn olette siis vaikuttamassa seminaarin sisältöön. Muistattehan siis vastata 15.12. mennessä!

Lisää syitä vastata kyselyyn löytyy tästä AvoinGLAM-blogin kirjoituksesta.

Miten vastata kyselyyn?

Suomessa toteutettava kysely on osa kansainvälistä kyselytutkimusta ja keskitetysti Bernin ammattikorkeakoulun hallinnoima. Kutsu kyselyyn osallistumiseen on lähetetty kootun yhteystietolistan mukaisesti muutamalle sadalla suomalaiselle muisti- ja kulttuuriorganisaatiolle. Viestin yhteydessä on uniikki, organisaatiokohtainen linkki, jonka kautta kyselyyn voidaan vastata vain kerran. Vastaus toivotaan koko organisaation näkökulmasta, joten sen täyttämiseen voidaan osallistaa niin monta henkilöstön jäsentä kuin on tarve.

Mikäli juuri sinun organisaatiosi ei ole saaneet kutsua kyselyyn sähköpostitse, voitte täyttää tämän lomakkeen ja tilata kyselyn ilmoittamaanne sähköpostiosoitteeseen 21.11. mennessä.

Kutsu lähetetään ilmoittamaanne sähköpostiosoitteseen 24.11. alkavalla viikolla.

Mikäli sinulla on jotakin muuta kysyttävää kyselyyn liittyen, voit myös ottaa yhteyttä: laura.sillanpaa[a]okf.fi.

Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet

AvoinGLAM-verkoston ja KDK-hankkeen tapaaminen

AvoinGLAM-verkosto järjestää yhteistyössä Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen sekä Finnan kanssa seminaarin kulttuuriaineistojen uudelleenkäytöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista maanantaina 8.12.2014.

Seminaari on tarkoitettu erityisesti niille muisti- ja kulttuuriorganisaatioille, jotka ovat avanneet tai suunnittelevat kulttuuriaineistojensa avaamista. Myös aiheesta muutoin kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

Avoimuuden määritelmän mukaan aineisto on avointa, mikäli se on

  • saatavilla verkossa kokonaisena ja maksutta käyttökelpoisessa muodossa,

  • kaikkien vapaasti katseltavissa, muokattavissa, jaettavissa ja käytettävissä missä tahansa lainmukaisessa toiminnassa,

  • lisensoitu niin, että sen hyödyntämistä ei rajoiteta kuin maksimissaan vaatimalla tekijöiden mainitsemista ja muokatun aineiston julkaisua samalla lisenssillä kuin alkuperäinen aineisto (CC BY-SA).

Päivän aikana pureudutaan avointen kulttuuriaineistojen mahdollisuuksiin sekä eri tapoihin, joilla niitä voidaan hyödyntää. Aineistojen uudelleenkäyttö voi luoda lisäarvoa niin kulttuuriperintö- ja kulttuuriorganisaatioille kuin suuremmalle yleisöllekin. Seminaarin päätemoina iltapäivällä ovat:

  • Finna: Finna-palvelu osoitteessa finna.fi kokoaa yhteen Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistot. Tällä hetkellä Finnassa on mukana yli 50 organisaatiota ja yli 9 miljoonaa aineistotietoa. Määrä kasvaa jatkuvasti, kun mukaan liittyy uusia organisaatioita. Finna on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta. Sen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Finna on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, ja sen lähdekoodi on kaikkien halukkaiden hyödynnettävissä. Finnan metatietojen avaamisen toteutusta rajapinnan kautta valmistellaan parhaillaan.

  • Hack4Fi – Hack your heritage: 6.-8.2.2015 järjestetään kulttuurihackathon, jossa suomalaisten muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden avatut kulttuuriaineistot otetaan hyötykäyttöön. Tapahtuma kokoaa yhteen koodareita, designereita, taiteilijoita sekä muita avoimesta kulttuurista kiinnostuneita työstämään tarjolla olevista aineistoista uusia kulttuurituotteita, sovelluksia sekä palveluita tai niiden prototyyppejä yms. Hackathonin idea on, että aineistoja tarjoavat organisaatiot työskentelisivät yhdessä osallistujien kanssa palvelukonsepteja suunnitellen tai mahdollisia ongelmia ratkoen.

Seminaarin iltapäivän työskentely orientoi osallistujia helmikuiseen kulttuurihackathoniin. Tarkoituksena on yhdessä keskustella ja työstää osallistujien, mahdollisesti jo etukäteen organisaationsa näkökulmasta, miettimiä teemoja tai ongelmia, joihin hackathonin aikana voitaisi pureutua tai etsiä ratkaisuja. Esiin nousseita aiheita työstetään seminaarin jälkeen hackathonin teemoiksi.

Päivän aikana esitellään myös uusi Avoin kulttuuridata -verkkokurssi sekä julkaistaan uunituore Avoin kulttuuri -opas. Nämä vuoden 2014 AvoinGLAM-verkoston toiminnan pohjalta työstetyt avoimen kulttuurin työkalut toimivat tärkeinä apunavälineinä muisti- ja kulttuuriorganisaatioille avoimempien toimintatapojen kehittämiseen sekä aineistojen avaamiseen.

Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet - AvoinGLAM-verkoston ja KDK-hankkeen tapaaminen

Aika: 8.12.2014 klo 9-17
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistonkatu 1, 2krs, Huone C221

Ohjelma

09:00    Kahvitarjoilu
09:30    Tervetulosanat (Maria Virtanen, Kansalliskirjasto & Laura Sillanpää, Open
Knowledge Finland)
09:45    Mitä on avoin kulttuuri? (Sanna Marttila, Aalto-yliopisto ja Open Knowledge
Finland), AvoinGLAM-verkosto avoimuuden puolestapuhujana (Tove Ørsted,
AvoinGLAM-työryhmä & Svenska Litteratursällskapet i Finland)
11:00    Avoin kulttuuridata mestarikurssi 2014 – osallistujan näkökulma
(Katja Bargum, Yle  Arkisto &  Antti Pakarinen, Helsingin kaupunginkirjasto)
11:30    Avoin kulttuuridata -verkkokurssi  (Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland)
11:45    Ideoita ja toiveita AvoinGLAM-verkoston toiminnalle?

12:00    Lounas (omakustanteinen)

13:00    Mikä ihmeen hackathon? (Joonas Pekkanen, Forum Virium & Apps4Finland)
13:30    Hack4FI – Hack your heritage! -kulttuurihackathon (Sanna Marttila &
Laura Sillanpää)
14:00    Mitä hyvää ja kaunista voi tehdä Finnan aineistoilla? (Heli Kautonen,
Kansalliskirjasto)
14:45    Hack4FI-työskentelyä
16:00    Yhteenveto ja päivän päätös

Avoin kulttuuri -oppaan julkistus
Virvoketarjoilu

17:30 Keskutelu jatkuu ravintola Bryggerissä (Sofiankatu 2) #GLAMkalja

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen

Tapahtuma on täynnä!

AvoinGLAM-blogiin päivitetään tapahtuman jälkeen materiaalia, ajatuksia ja muuta informaatiota.

Lisätietoja:
Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland, laura.sillanpaa[a]okf.fi
Maria Virtanen, Kansalliskirjasto, maria.virtanen[a]helsinki.fi

avoinGLAMKDKFINNAlogot

Joko teillä mietitään osallistamisen ja jakamisen tapoja? Olisiko jo aika?

Marraskuussa sähköpostilaatikot kolisevat. AvoinGLAM-verkosto lähestyy suomalaisia kirjastoja, arkistoja ja museoita kansainvälisellä kyselytutkimuksella. Kyselyn avulla kartoitetaan organisaatioiden avoimuuden ja digitaalisen toiminnan tilaa sekä yleisöjen osallistamisen toimintoja.

OpenGLAM Benchmark Survey pohjautuu alunperin Sveitsissä toteutettuun tutkimukseen kulttuuriperintöorganisaatioiden toiminnan uusista tuulista ja uudenlaisen toiminnan mahdollisuuksista. Tutkimus johti muun muassa uusien GLAM-Wiki- sekä R&D-yhteistyökumppanuuksien löytymiseen. Onnistunut kysely synnytti kansainvälistä kiinnostusta, ja nyt sitä sovelletaan kymmenissä maissa pääsääntöisesti aiheesta kiinnostuneiden vapaaehtoisten voimin.

Miksi vastata jälleen yhteen kyselyyn? Kyselyn tarkoituksena ei ole ainoastaan tuottaa kyselyn tekijöille tietoa siitä, mitä kulttuuriperintöorganisaatioissa tapahtuu; vähintään yhtä tärkeää on saada organisaatiot itse miettimään rooliaan ja toimintaansa muuttuneessa toimintaympäristössä, jota luonnehtii tiedon nopeus ja käsiksi pääsemisen helppous, yleinen tietotekninen kehitys sekä asiakkaiden muuttuneet vaatimukset ja odotukset palveluiden suhteen.

Muutos ei ole odotettavissa jossakin hamassa tulevaisuudessa – se on jo tapahtunut. Siksi organisaatioiden on tärkeää pohtia näitä kysymyksiä ja tehdä asian eteen jotakin juuri NYT.

Oman lisämausteensa tilanteeseen antaa taloudellinen niukkuus ja pienenevät määrärahat. Tämä aiheuttaa todellisia muutospaineita myös taide- ja kulttuuriorganisaatioiden toiminnalle. Millä turvata toiminta jatkossakin ja säilyttää toiminnan kannalta välttämätön asiakaskunta?

Sisäänpäin kääntyminen tuskin on ratkaisu. On suunnattava katse ulospäin kulttuuriperintöorganisaatioiden kannalta ylivoimaisesti voimallisimpaan resurssiin – ihmisiin (= asiakkaisiin, kansalaisiin, taiteilijoihin, turisteihin, koululaisiin…).

Avoin kulttuuri raaka-aineeksi itse ja yhdessä tekemiselle

Viestintä- ja tietotekniikan kehitys sekä uusi DIY (do it yourself) kulttuuri tekee jokaisesta meistä taiteilijan, asiantuntijan ja palveluiden ekspertin sekä mahdollistaa täysin uudenlaisen osallistumisen tiedon, sisällön, kulttuurin ja taiteen tuottamiseen.

Tutuimmillaan osallistuminen voi tapahtua sosiaalisen median kautta, mutta myös muunlaisia tekemisen tapoja on olemassa. Spoonflower on verkkosivusto/yhteisö, jonka avulla kuka tahansa voi painattaa suunnittelemansa tekstiilin, tapetin tai lahjapaperin ja laittaa sen halutessaan sivustolle myyntiin. Arkistojen aineistot voisivat esimerkiksi toimia tällaisen toiminnan raaka-aineena sekä organisaation ja aineistojen mainontakeinona.

Millä muulla tavoin kulttuurikokemukset voitaisi tuoda lähemmäs ihmisiä? Yksi tapa on osallistaa yleisöä esimerkiksi pyytämällä vinkkejä tuntemattomista kuvauspaikoista, kuten esimerkiksi Svenska litteratursällskapet i Finland teki Flickrissä avaamiensa historiallisten valokuvien kanssa. Kiinnostuneille voidaan myös järjestää mahdollisuus vieraille kulissien takana samalla kun kokoonnutaan yhteen kirjoittamaan organisaation liittyviä Wikipedia-artikkeleita, kuten Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssilla tehtiin.

Helsingin keskustakirjastohanke osoittaa, miten monet nykyajan asiakkaat toivovat kulttuuriorganisaatioiden perinteisten tehtävien rinnalle myös tämän tyyppisiä uudempia, yhteisöllisyydelle ja erilaisille osallistumisen muodoille perustuvia toimintoja.

Myös omaa itseä lähelle tulevat asiat kiinnostavat paljon. Tästä syystä monet ovat ottaneet innolla vastaan vanhojen valokuvien ja ilmakuvien ym. avaukset. Niiden avulla on esimerkiksi päästy helposti katselemaan, miltä oma kotiseutu on näyttänyt 50 tai 100 vuotta sitten.

Joukossa on voimaa!

Kun puhutaan katseen suuntaamisesta ulospäin, on tärkeää muistaa myös kulttuuriperintöorganisaatioiden yhteistyön ja vertaistuen tärkeys. Esimerkiksi pienet organisaatiot voivat yhteistyötä tehden kasata tarpeeksi resursseja toimivan rajapinnan rakentamiseksi avoimille aineistoille.

Kulttuuridatan avaamisen voi rakentaa myös esimerkiksi yhden teeman ympärille. Suomi syö ja juo -projekti on tuonut kaksitoista suomalaista museota yhteen teemalla Suomalainen ruokakulttuuri. Projekti on tähän mennessä julkistanut avattuja kuvia ja tutkimusdataa sekä osallistanut ihmisiä Silmänruokaa-valokuvakilpailun sekä yhteisen reseptivihkon avulla.

Yhteistyön lisäksi kokemusten jakaminen voi helpottaa eteenpäin kulkemista: miksi keksiä joka kerta pyörää uudelleen, jos sama asia on jo tehty jossakin muualla onnistuneesti. Miksei myös itse laittaa hyvää kiertämään ja jakaa omia hyväksi koettuja käytäntöjä.

Uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii päättäväisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että on hyväksyttävää piiloutua suojavalliksi muutosta vastaan rakennetun byrokratian taakse. Tarvitaan ketterän toiminnan mahdollistavaa digitaalista strategiaa, joka kattaa kaiken kokoelmien digitoinnista niiden avaamiseen ja yleisön osallistamiseen sekä organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja kokemusten jakamiseen.

Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin tahtoa liikkua eteenpäin ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisten rinnalla!

OpenGLAM Benchmark -kysely lähetetään suomalaisille muisti- ja kulttuuriorganisaatioille sähköpostilla marraskuussa 2014. Tulokset analysoidaan vuoden 2015 alussa. AvoinGLAM-verkosto hyödyntää kyselyn vastauksia toimintansa suuntaamiseen erityisesti niihin näkökohtiin, joihin suurin tarve tuntuu olevan.

Kyselyn tulosten julkaisun yhteydessä pidetään keväällä kaikille avoin seminaari. Päivän aikana esitellään kyselyn tuloksia ja sen pohjalta tehtyjä päätelmiä ja jatkotoimenpiteitä. Tarjolla on myös mahdollisuus osallistua työpajoihin, joiden sisältö määräytyy kyselyn vastausten pohjalta nousevien tarpeiden mukaisesti. Vastaattehan siis kyselyyn kun sen aika koittaa! Kiitos!

Kuva: mkhmarketing. CC BY. http://mkhmarketing.wordpress.com/

Kuva: mkhmarketing. CC BY. mkhmarketing.wordpress.com

Suomi syö ja juo – kattaus arkistojen aarteita kahdestatoista museosta

Suomi syö ja juo -hankkeen projektitutkija Susanna Haavisto kirjoittaa kulttuuriaineistojen avaamisen, sosiaalisen median ja yleisön osallistamisen kokemuksista.

Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museon kokoelmat. CC BY. https://www.flickr.com/photos/suomisyojajuo/15142227891/in/set-72157647258075565

Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museon kokoelmat. CC BY.

Avoin data – uhka vai mahdollisuus? Kliseiseltä kalskahtava kysymyksenasettelu tiivistää hyvin Suomi syö ja juo -hankkeen museoiden tuoreet kokemukset kulttuuridatan avaamisesta ja siihen liittyvistä kipupisteistä.

Suomi syö ja juo on TAKO -yhteistyön hedelmä. Se on osa TAKO:n kolmannen poolin toimintaa. Pooli numero 3 tunnetaan myös Arki-poolina, sillä siihen kuuluvat museot keskittyvät tallentamaan tavalla tai toisella suomalaista arkea. TAKO puolestaan on lyhenne sanoista ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. Se on suomalaisten museoiden yhteistyöverkosto, joka sai alkunsa projektina vuonna 2009 ja vakiintui osaksi Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa vuonna 2013.

Suomi syö ja juo -hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2012 ja toteutuminen varmistui keväällä 2013, kun Museovirasto myönsi sille museoiden innovatiivisten hankkeiden avustuksista 15 000 euron rahoituksen.. Kahdentoista hankemuseon joukko on monipuolinen, sillä mukana on niin pieniä kaupunginmuseoita kuin suuria museokeskuksia.

Ensimmäinen aktiivivaihe oli vuonna 2013 syyskuun alusta marraskuun loppuun. Se koostui valtakunnallisesta Suomi syö ja juo -kuvakeruusta hankkeen verkkosivuilla ja museoiden omista ruoka- ja juomakulttuuriin liittyvistä nykydokumentointiprojekteista. Museot tallensivat kokoelmiinsa päivän aterioita koulussa, töissä ja kotona, sekä ruokaan liittyviä harrastuksia, intohimoja ja tapahtumia.

Museoiden kannalta erityisen mielenkiintoista oli sosiaalisen median kokoelmatyölle tarjoamien mahdollisuuksien kokeileminen. Tähän tarkoitukseen valjastettiin sosiaalisen median jättiläiset, Facebook ja Twitter.

Hanke sai Museovirastolta päätöksen jatkorahoituksesta keväällä 2014. Nyt käynnissä olevan jatkohankkeen tavoitteita ovat mm. nykydokumentointi- ja kokoelmatyön tunnetuksi tekeminen ja yleisön osallistaminen. Merkittävimpään rooliin on kuitenkin noussut kokeilu avoimen datan parissa.

Kotimaiset ruokakulttuuriaineistot auki

Ajatus avoimesta datasta herätti uteliaisuutta Arki-poolin museoissa. Useimmilla ei ollut avoimesta datasta vielä juuri kokemuksia tai tietoa, mutta se koettiin ajankohtaiseksi ilmiöksi. Avoimella datan ajateltiin tarjoavan merkittäviä uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnölle ja sen parissa työtä tekeville. Heräsi halu oppia ja kokeilla.

OpenGLAM -periaatteissa todetaan että gallerioilla, kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on ihmiskunnan sivistyksen kehittämisessä keskeinen rooli. Näiden laitosten kokoelmiin on tallennettu ihmiskunnan historia. Juuri nämä ajatukset kokoelmien paremmasta saavutettavuudesta ja uusista käyttömahdollisuuksista kiinnostivat hankemuseoita.

Mutkaton ei kuitenkaan tie aineistojen avaamiseen ollut. Avoin data herätti myös paljon kysymyksiä, joista erityisesti valokuvamateriaalin kohdalla merkittäväksi nousi rahoitus. Jos arkistojen aarteet avataan vapaaseen käyttöön, mistä raha tulee? Ja jos kuvia voi käyttää kuka tahansa, mihin tahansa – mitä yleisö niillä tekee?

Me emme tiedä, vielä. Avoin data ja siihen liittyvä avoimen kulttuuriperinnön ideologia on vallannut alaa ulkomaisissa kulttuurilaitoksissa nopeasti. Myös suurin osa kokemuksista ja sovelluksista siihen liittyen on yhä ulkomaisia. Kotimaassakin dataa on avattu, mutta kokeilut ovat olleet kulttuurin saralla melko pieniä. Suurimpana ponnistuksena erottuu tiedonhakupalvelu Finna.

Suomi syö ja juo -hankkeen Flickr-tilillä on nyt avattu jo yli 250 valokuvaa. Lisäksi hankkeen verkkosivuilla avataan myös joitakin ruokakulttuuriin liittyviä kyselyvastauksia vapaaseen käyttöön. Valokuvat valikoituivat luontevasti hankkeen keskipisteeseen, koska valokuvaus oli keskeisessä osassa valokuvakeruun myötä jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa – nyt museot puolestaan antavat jotakin yleisölle!

Alkuperäiset kuvat: Anu Forss, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat. CC BY.

Alkuperäiset kuvat: Anu Forss, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat. CC BY.

Museoarki tutummaksi sosiaalisen median avulla

Vastavuoroisuus yleisöjen kanssa on museoille tärkeää. Niinpä avoimen datan kokeilun lisäksi Suomi syö ja juo -hankkeessa suuressa roolissa on ollut myös yleisön kutsuminen osaksi hanketta. Yksi keino päästä tähän tavoitteeseen on ollut pyrkimys aktiiviseen ja näkyvään toimintaa sosiaalisessa mediassa.

Hankemuseoiden tietämys ja kokemukset somesta ovat hyvin vaihtelevia. Joukossamme on aktiivisia Twitter-visertäjiä sekä niitä, joille somen maailma on yhä vieras. Suomi syö ja juo onkin toiminut luontevana alustana hankemuseoille sosiaalisen median eri palvelujen ja toimintatapojen kokeilemiselle. Yksittäisten hankemuseoiden työmäärän on koettu pysyvän kohtuullisena, sillä käytännössä tilejä ylläpitää ja päivittää hankkeen projektityöntekijä. Museoiden vastuulle on jäänyt julkaistavan materiaalin tarjoaminen. Sosiaalinen media on koettu hyväksi keinoksi tuoda museoarki yleisölle tutummaksi.

Somekokeilun vaikutuksia esimerkiksi hankemuseoiden kävijämääriin on vaikea mitata. Merkittävämmiksi nousevatkin ne pienet ja suuret oivallukset, joita kokeilun myötä on herännyt. On oivallettu, että sosiaalisessa mediassa on oltava aktiivinen, ja aktiivisuuteen taas kuluu yllättävän paljon työtunteja. Toisaalta on myös havaittu, että aktiivisuus yksin ei riitä, vaan on myös osattava verkostoitua ja keskustella. Lisäksi on pyrittävä suunnittelemaan minkälaista materiaalia mihinkin kanavaan kannattaa tuottaa, ja paljonko sen tuottamiseen on käytettävissä aikaa ja työvoimaa.

Hankkeella on Facebook- ja Twitter-tilit, sekä jatkohanketta varten perustetut Instagram-tili ja Youtube-kanava. Videoformaattia haluttiin kokeilla, koska se on nousemassa yhä merkittävämpään rooliin sosiaalisen median sisällöissä. Haasteeksi on kuitenkin noussut laadukkaan videomateriaalin tuottamiseen kuluva suuri tuntimäärä.

Opittavaa on vielä paljon; sisältöjen suunnittelussa, päivitysten aikatauluttamisessa ja eri kanavien tehokkaassa hyödyntämisessä. Tärkeää on myös pitää silmällä sitä, mikä yleisöä kiinnostaa. Hankkeemme on herättänyt riemastusta ja ihastusta, mikä kannustaa jatkamaan kokeilun parissa.

“Haluamme kuulla myös yleisön tarinoita”

Osallistaminen on jo jonkin aikaa ollut kuuma puheenaihe museoissa. Trendi on jo ehtinyt herättää myös vastalauseita. Joukko museokävijöitä on tuskastuneena tuhahdellut, “Onko pakko osallistua, jos ei tahdo?” Osa nauttii edelleen mieluiten museovierailustaan rauhassa katsellen. Reaktio on ymmärrettävä, ja omissa oloissaan viihtyvillä museokävijöillä tuskin on syytä todelliseen huoleen.

Osallistavat tekniikat ovat vallanneet yleisötyössä alaa, mutta perinteinen rauhassa nautiskeltava, tarinallinen museonäyttely tuskin häviää niiden alle kokonaan. Osallistavat tekniikat tuovat museoiden tarinankerrontaan monipuolisuutta, ne toimivat lisukkeina – eivät pääruokalajeina. Hankkeen kohdalla tilanne on samankaltainen, vaikka fyysinen näyttely puuttuukin.

Kuva: Vili Niemi, Museoviraston kokoelmat. CC BY.

Kuva: Vili Niemi, Museoviraston kokoelmat. CC BY.

Meillä on tarinoita kerrottavana, mutta toisaalta haluamme myös kuulla yleisön tarinoita. Osallistamisen suhteen kokemukset olivat hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rohkaisevia, kun kuvakeräykseen saatiin yli 300 kuvaa. Niistä 178 kuvan otos on tallennettu Museoviraston kuvakokoelmiin. Tallennettuja kuvia voi katsella Finnassa.

Käynnissä olevan jatkohankkeen Silmänruokaa -valokuvauskilpailu ja yhteisöllinen ruokablogi Rakkain reseptini ovat toistaiseksi keränneet hyvin vaatimattomasti osallistujia. Tämä osoittaa, että osallistujien löytyminen ei ole itsestään selvää. Opittavaa on yleisön tavoittamisessa ja viestin selkeydessä.

Ajoittaisista kipupisteistä huolimatta Suomi syö ja juo -hankkeen kohdalla avoin data, osallistaminen ja some ovat tähän mennessä tarjonneet enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Uhkakuvat on huomioitu sopivalla vakavuudella, mutta niiden edessä ei ole lannistuttu. Opettelua kaipaaviin asioihin on tartuttu innolla.

Ruokakulttuuri ja -perintö on osoittautunut monipuoliseksi ja kiinnostavaksi aihepiiriksi niin museoiden kuin yleisönkin mielestä. Yhteinen innostus ruokaan, kulttuuriin ja perinteisiin tarjoaa mahdollisuuksia kehittää myös tulevaisuudessa mielenkiintoisia yhteistyökumppannuuksia museoiden ja muiden tahojen välillä. Ruokakulttuuri todella on parasta jaettuna!

Lisätietoja hankkeesta: www.suomisyojajuo.fi, suomisyojajuo[a]gmail.com

Avoin GLAM -blogi uudistuu!

Viimeisen puolen vuoden sisällä olemme saaneet nauttia monista uusista suomalaisista kulttuuriavauksista. Loppukeväästä avattiin dataa ja sisältöjä osana Avoin kulttuuridata -mestarikurssia. Syyskuussa kahdentoista museon projekti Suomi syö ja juo avasi suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyviä kuvasisältöjä sekä tutkimusdataa.

Kulttuuriperinnön avoimuus ja osallistaminen ovat puhuttaneet myös muilla tavoin. Museoalan teemapäivien 2014 teema oli “Kenen museo? Museot ja yhteisöllisyys”. Keskustelua käytiin yhteisön osallistumisesta ja osallistamisesta, yhteisestä kulttuuriperinnöstä sekä museoiden roolista digitaalisessa toimintaympäristössä.

AvoinGLAM perustettiin Open Knowledge Finlandin työryhmänä virallisesti maaliskuussa 2013 edistämään keskustelua juuri näistä asioista sekä auttamaan kulttuuriperintöorganisaatioita avaamaan toimintaansa. Epävirallisesti toimintaa oli jo aikaisemminkin aktiivisten toimijoiden kesken. Verkoston ylläpitämä

Avoin GLAM -blogi perustettiin viestintä- ja informaatiokanavaksi suomalaisille kulttuuriperintöorganisaatioille sekä avoimesta kulttuurista kiinnostuneille. Sellaisena blogi tulee vastaisuudessakin pysymään.

Kuva: Lachlan Donald. CC BY.

Kuva: Lachlan Donald. CC BY.

Haluamme kuitenkin päivittää sivuston vastaamaan paremmin kasvavaan kysyntään: tahdomme tarjota enemmän, monipuolisempaa ja tuoreempaa avoimeen kulttuuriin ja avoimiin toimintatapoihin liittyvää informaatiota, materiaalia ja työkaluja aiheesta kiinnostuneille sekä kulttuuridatan avaajille ja hyödyntäjille.

Lisäksi uusi sivusto tarjoaa enemmän ajankohtaista tietoa Avoin GLAM -verkoston projekteista ja aktiviteeteista. Verkoston Facebookryhmä tulee pysymään entiseen tapaan ketteränä viestintävälineenä, joka täydentää Avoin GLAM-sivuston toimintaa.

Haluamme kysyä myös teiltä verkoston jäsenet: Mitä te haluaisitte uuden sivuston tarjoavan? Onko jotakin, jota sen tulisi ehdottomasti sisältää? Entä olisitko itse kenties kiinnostunut tuottamaan sisältöä sivustolle esimerkiksi kirjoittamalla joskus blogiin?

Keräämme vastauksia näihin kysymyksiin 20.10. asti. Otamme saadun palautteen huomioon uuden sivuston suunnittelussa syksyn 2014 aikana pyrkimyksenä toteuttaa toiveita käytännön asettamien rajoitusten puitteissa. Kysely löytyy täältä.

Kiitos!