#AvoinGLAM – 8.12.2014 seminaarin satoa

AvoinGLAM-verkosto järjesti maanantain 8.12.2014 yhdessä Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hankeen kanssa seminaarin kulttuuriaineistojen mahdollisuuksista ja hyötykäytöstä. Kansalliskirjaston tiloissa järjestetty “Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet” kokosi yhteen monipuolisen joukon suomalaisen kulttuuri- ja muistiorganisaatiokentän edustajia.

Avoimen kulttuurin aikajana (by Sanna Marttila)

Avoimen kulttuurin aikajana (by Sanna Marttila)

Aamupäivän ajan keskiössä oli avointen kulttuuriaineistojen sekä kulttuuriorganisaatioiden toiminnan avoimuuden esittely. Esittelyssä oli myös keväällä 2014 järjestetty Avoin kulttuuridata -mestarikurssi, jonka seurauksena noin 20 suomalaista kulttuuriperintöorganisaatiota avasi aineistojaan.

Kurssin sekä muun AvoinGLAM-verkoston toiminnan aikana kerättyjen materiaalien pohjalta on koottu Avoin kulttuuridata -mestarikurssin verkkoversio, joka on kaikkien avoimesti käytävissä. Kurssista on tällä hetkellä jukaistu ns. beta-versio ja se hiotaan lopulliseen muotoonsa tammikuun 2015 aikana. Kommentteja ja parannusehdotuksia nykyiseen sisältöön voi laittaa osoiteeseen avoinglam[a]gmail.com

Lounaan jälkeen siirryttiin käsittelemään sitä, miten avoimia kulttuuriaineistoja voi hyödyntää. Esittelyssä oli Finna sekä hackathon-tyyppiset tapahtumat. Helmikuussa (6.-8.2.2015) järjestetään kulttuurihackathon Hack4FI – Hack your heritage, johon kaikki kulttuuriaineistoja avanneet tai sitä vielä suunnittelevat organisaatiot sekä näistä aineistoista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja tapahtuman verkkoisvuilta: hack4.fi

Seminaarin päätteeksi julkaistiin uunituore Kohti avointa kulttuuria -opas. Oppaita on saatavilla AvoinGLAM-tapahtumissa, mutta sen voi halutessaan myös tilata postitse laittamalla viestiä osoitteeseen avoinglam[a]gmail.com. Opas on luettavissa ja ladattavissa myös sähköisenä versiona osoitteessa: avoinglam.fi/opas.

Opas on julkaistu CC BY-SA -lisenssillä eli siitä voi tehdä myös omia versioita, kunhan muistaa mainita tekijät (Sanna Marttila & Laura Sillanpää / AvoinGLAM) sekä jakaa johdannaistyöt samalla lisenssillä.

Keskustelu avoimesta kulttuurista jatkuu Facebookissa ja Twitterissä (#avoinGLAM). Tervetuloa mukaan!

Seminaarin materiaalit:

Aamupäivä: https://connectpro.helsinki.fi/p61n7vz1wy2/

00:00:00    Tervetulosanat (Maria Virtanen, Kansalliskirjasto & Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland)
00:04:20    Mitä on avoin kulttuuri? (Sanna Marttila, Aalto-yliopisto ja Open Knowledge Finland)
00:48:45    AvoinGLAM-verkosto avoimuuden puolestapuhujana (Tove Ørsted) AvoinGLAM-työryhmä & Svenska Litteratursällskapet i Finland)
01:16:40    Avoin kulttuuridata mestarikurssi 2014 – osallistujan näkökulma
(Katja Bargum, Yle  Arkisto &  Antti Pakarinen, Helsingin kaupunginkirjasto)
01:49:05    Avoin kulttuuridata -verkkokurssi  (Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland)
02:07:45    Ideoita ja toiveita AvoinGLAM-verkoston toiminnalle?

Iltapäivä: https://connectpro.helsinki.fi/p48f7gdtx8x/

00:00:00    Mikä ihmeen hackathon? (Joonas Pekkanen, Forum Virium & Apps4Finland)
00:28:10    Hack4FI – Hack your heritage! -kulttuurihackathon (Sanna Marttila)
00:42:55    Mitä hyvää ja kaunista voi tehdä Finnan aineistoilla? (Heli Kautonen,
Kansalliskirjasto) & FinnaOppi (Demola)
01:27:00    Hack4FI-työskentelyä
01:36:40    Yhteenveto ja päivän päätös
02:01:20    Avoin kulttuuri -oppaan julkistus

Kohti avointa kulttuuria -opas ilmestynyt

Kohti avointa kulttuuria -opas julkistettiin maanantaina 8.12.2014 Kansallisen digitaalinen kirjasto -hankkeen ja AvoinGLAM-verkoston yhteisessä seminaarissa.

Seesam aukene – arkistojen aarteet kuuluvat kaikille!

Tämä opas on johdatus avoimeen kulttuuriin ja siihen miten muisti- ja kulttuuriorganisaatiot voivat avata aineistojaan laajemmalle yleisölle. Opas kuljettaa lukijan kohti avoimempaa toimintakulttuuria ja yhteisesti jaettua kulttuuriperintöä.

Oppaan on kirjoittaneet Sanna Marttila ja Laura Sillanpää. Ulkoasusta ja kuvituksen on tehnyt Neea Laakso. Opas on julkaistu Creative Commons BY-SA 4.0 -lisenssillä. Digitaalinen versio oppaasta on saatavilla osoitteesta avoinglam.fi/opas.

Lisätietoja oppaasta:
Sanna Marttila, sanna.marttila[a]okf.fi

 

Arkistoalan kunniamaininta avoimen kulttuurin edistämisestä!

Avoin kulttuuridata -mestarikurssille on myönnetty kunniamaininta arkistoalan edistämisestä.

Kunniamaininta jaettiin osana vuodesta 2004 myönnettyä Vuoden arkistotekoa. Pohjoismaisen arkistojen päivän työryhmän myöntämien tunnustusten tarkoituksena on nostaa esiin ja palkita arkistoalaa hyödyttäneitä tekoja ja hyviä ideoita.

Kunniamaininta myönnettiin 7.11.2014 järjestetyssä Arkistoyhdistys ry:n syysseminaarissa. Sen ottivat vastaan iloiset ja yllättyneet Avoin kulttuuridata -mestarikurssin järjestäjät, Kohti avointa kulttuuria -projektin projektipäällikkö Sanna Marttila ja koulutuskoordinaattori Laura Sillanpää.

Lisätietoja: Vuoden arkistoteko ja kunniamaininnat 2014 (tiedote)

Mikäli Avoin kulttuuridata -mestarikurssi ja sen tulevaisuuden kuviot kiinnostavat tai haluat yleisesti tietää lisää avoimesta kulttuurista, kannattaa osallistua AvoinGLAM-verkoston, KDK-hankkeen ja Finnan 8.12.2014 järjestämään seminaarin “Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet”.

Kulttuuriperintöorganisaatiot digitaalisessa maailmassa – kansainvälinen OpenGLAM Benchmark -tutkimus

Kuinka suuri osa organisaatiosi aineistosta on digitoitu? Millä ehdoilla olisitte organisaatiossasi valmiita avaamaan aineistoja verkossa vapaasti hyödynnettäväksi? Mitä sosiaalisen median palveluita organisaatiosi hyödyntää säännöllisesti ja mitä niiden avulla tavoitellaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia suomalaisilta muisti- ja kulttuuriorganisaatioilta kansainvälisen OpenGLAM Benchmark -kyselyn avulla. AvoinGLAM-verkosto on mukana toteuttamassa Bernin ammattikorkeakoulun suunnittelemaa ja hallinnoimaa kyselyä, joka on tänään lähetetty muutamalle sadalle suomalaiselle organisaatiolle sähköpostitse.

Kyselyn tavoitteet

Kyselyn avulla kartoitetaan mitä toimintatapoja organisaatiot ovat omaksuneet ja missä määrin uuden digitaalisen ja osallistumiseen pohjaavan toimintakulttuurin edessä. Kysymykset koskevat muun muassa digitointia, organisaatioiden välistä yhteistyötä ja metadatan vaihtoa, avointa dataa ja sisältöjä, joukkoistamista sekä sosiaalista mediaa.

Tärkeä tavoite on myös saada vastaajat miettimään organisaationsa roolia ja toimintaa muuttuneessa toimintaympäristössä, jota luonnehtii tiedon nopeus ja käsiksi pääsemisen helppous, yleinen tietotekninen kehitys sekä asiakkaiden muuttuneet vaatimukset ja odotukset palveluiden suhteen.

AvoinGLAM-työryhmä saa kyselyn perusteella arvokasta tietoa siitä, mitä suomalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden parissa tällä hetkellä tapahtuu ja miten työryhmä voi olla auttamassa mukauttamaan näiden toimintatapoja vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksiin.

Mitä hyötyä kyselyn täyttämisestä?

Kyselyn tulosten julkaisun yhteydessä pidetään loppukeväällä 2015 kaikille avoin seminaari. Seminaarissa esitellään kyselyn tulosten pohjalta tehtyjä päätelmiä ja jatkotoimenpiteitä. Tarjolla on myös mahdollisuus osallistua työpajoihin, joiden sisältö määräytyy kyselyn vastausten pohjalta nousevien tarpeiden mukaisesti. Vastaamalla kyselyyn olette siis vaikuttamassa seminaarin sisältöön. Muistattehan siis vastata 15.12. mennessä!

Lisää syitä vastata kyselyyn löytyy tästä AvoinGLAM-blogin kirjoituksesta.

Miten vastata kyselyyn?

Suomessa toteutettava kysely on osa kansainvälistä kyselytutkimusta ja keskitetysti Bernin ammattikorkeakoulun hallinnoima. Kutsu kyselyyn osallistumiseen on lähetetty kootun yhteystietolistan mukaisesti muutamalle sadalla suomalaiselle muisti- ja kulttuuriorganisaatiolle. Viestin yhteydessä on uniikki, organisaatiokohtainen linkki, jonka kautta kyselyyn voidaan vastata vain kerran. Vastaus toivotaan koko organisaation näkökulmasta, joten sen täyttämiseen voidaan osallistaa niin monta henkilöstön jäsentä kuin on tarve.

Mikäli juuri sinun organisaatiosi ei ole saaneet kutsua kyselyyn sähköpostitse, voitte täyttää tämän lomakkeen ja tilata kyselyn ilmoittamaanne sähköpostiosoitteeseen 21.11. mennessä.

Kutsu lähetetään ilmoittamaanne sähköpostiosoitteseen 24.11. alkavalla viikolla.

Mikäli sinulla on jotakin muuta kysyttävää kyselyyn liittyen, voit myös ottaa yhteyttä: laura.sillanpaa[a]okf.fi.

Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet

AvoinGLAM-verkoston ja KDK-hankkeen tapaaminen

AvoinGLAM-verkosto järjestää yhteistyössä Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen sekä Finnan kanssa seminaarin kulttuuriaineistojen uudelleenkäytöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista maanantaina 8.12.2014.

Seminaari on tarkoitettu erityisesti niille muisti- ja kulttuuriorganisaatioille, jotka ovat avanneet tai suunnittelevat kulttuuriaineistojensa avaamista. Myös aiheesta muutoin kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

Avoimuuden määritelmän mukaan aineisto on avointa, mikäli se on

  • saatavilla verkossa kokonaisena ja maksutta käyttökelpoisessa muodossa,

  • kaikkien vapaasti katseltavissa, muokattavissa, jaettavissa ja käytettävissä missä tahansa lainmukaisessa toiminnassa,

  • lisensoitu niin, että sen hyödyntämistä ei rajoiteta kuin maksimissaan vaatimalla tekijöiden mainitsemista ja muokatun aineiston julkaisua samalla lisenssillä kuin alkuperäinen aineisto (CC BY-SA).

Päivän aikana pureudutaan avointen kulttuuriaineistojen mahdollisuuksiin sekä eri tapoihin, joilla niitä voidaan hyödyntää. Aineistojen uudelleenkäyttö voi luoda lisäarvoa niin kulttuuriperintö- ja kulttuuriorganisaatioille kuin suuremmalle yleisöllekin. Seminaarin päätemoina iltapäivällä ovat:

  • Finna: Finna-palvelu osoitteessa finna.fi kokoaa yhteen Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistot. Tällä hetkellä Finnassa on mukana yli 50 organisaatiota ja yli 9 miljoonaa aineistotietoa. Määrä kasvaa jatkuvasti, kun mukaan liittyy uusia organisaatioita. Finna on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta. Sen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Finna on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, ja sen lähdekoodi on kaikkien halukkaiden hyödynnettävissä. Finnan metatietojen avaamisen toteutusta rajapinnan kautta valmistellaan parhaillaan.

  • Hack4Fi – Hack your heritage: 6.-8.2.2015 järjestetään kulttuurihackathon, jossa suomalaisten muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden avatut kulttuuriaineistot otetaan hyötykäyttöön. Tapahtuma kokoaa yhteen koodareita, designereita, taiteilijoita sekä muita avoimesta kulttuurista kiinnostuneita työstämään tarjolla olevista aineistoista uusia kulttuurituotteita, sovelluksia sekä palveluita tai niiden prototyyppejä yms. Hackathonin idea on, että aineistoja tarjoavat organisaatiot työskentelisivät yhdessä osallistujien kanssa palvelukonsepteja suunnitellen tai mahdollisia ongelmia ratkoen.

Seminaarin iltapäivän työskentely orientoi osallistujia helmikuiseen kulttuurihackathoniin. Tarkoituksena on yhdessä keskustella ja työstää osallistujien, mahdollisesti jo etukäteen organisaationsa näkökulmasta, miettimiä teemoja tai ongelmia, joihin hackathonin aikana voitaisi pureutua tai etsiä ratkaisuja. Esiin nousseita aiheita työstetään seminaarin jälkeen hackathonin teemoiksi.

Päivän aikana esitellään myös uusi Avoin kulttuuridata -verkkokurssi sekä julkaistaan uunituore Avoin kulttuuri -opas. Nämä vuoden 2014 AvoinGLAM-verkoston toiminnan pohjalta työstetyt avoimen kulttuurin työkalut toimivat tärkeinä apunavälineinä muisti- ja kulttuuriorganisaatioille avoimempien toimintatapojen kehittämiseen sekä aineistojen avaamiseen.

Käytä, kokeile ja kehitä! Avoimien kulttuuriaineistojen mahdollisuudet - AvoinGLAM-verkoston ja KDK-hankkeen tapaaminen

Aika: 8.12.2014 klo 9-17
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistonkatu 1, 2krs, Huone C221

Ohjelma

09:00    Kahvitarjoilu
09:30    Tervetulosanat (Maria Virtanen, Kansalliskirjasto & Laura Sillanpää, Open
Knowledge Finland)
09:45    Mitä on avoin kulttuuri? (Sanna Marttila, Aalto-yliopisto ja Open Knowledge
Finland), AvoinGLAM-verkosto avoimuuden puolestapuhujana (Tove Ørsted,
AvoinGLAM-työryhmä & Svenska Litteratursällskapet i Finland)
11:00    Avoin kulttuuridata mestarikurssi 2014 – osallistujan näkökulma
(Katja Bargum, Yle  Arkisto &  Antti Pakarinen, Helsingin kaupunginkirjasto)
11:30    Avoin kulttuuridata -verkkokurssi  (Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland)
11:45    Ideoita ja toiveita AvoinGLAM-verkoston toiminnalle?

12:00    Lounas (omakustanteinen)

13:00    Mikä ihmeen hackathon? (Joonas Pekkanen, Forum Virium & Apps4Finland)
13:30    Hack4FI – Hack your heritage! -kulttuurihackathon (Sanna Marttila &
Laura Sillanpää)
14:00    Mitä hyvää ja kaunista voi tehdä Finnan aineistoilla? (Heli Kautonen,
Kansalliskirjasto)
14:45    Hack4FI-työskentelyä
16:00    Yhteenveto ja päivän päätös

Avoin kulttuuri -oppaan julkistus
Virvoketarjoilu

17:30 Keskutelu jatkuu ravintola Bryggerissä (Sofiankatu 2) #GLAMkalja

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen

Tapahtuma on täynnä!

AvoinGLAM-blogiin päivitetään tapahtuman jälkeen materiaalia, ajatuksia ja muuta informaatiota.

Lisätietoja:
Laura Sillanpää, Open Knowledge Finland, laura.sillanpaa[a]okf.fi
Maria Virtanen, Kansalliskirjasto, maria.virtanen[a]helsinki.fi

avoinGLAMKDKFINNAlogot

Joko teillä mietitään osallistamisen ja jakamisen tapoja? Olisiko jo aika?

Marraskuussa sähköpostilaatikot kolisevat. AvoinGLAM-verkosto lähestyy suomalaisia kirjastoja, arkistoja ja museoita kansainvälisellä kyselytutkimuksella. Kyselyn avulla kartoitetaan organisaatioiden avoimuuden ja digitaalisen toiminnan tilaa sekä yleisöjen osallistamisen toimintoja.

OpenGLAM Benchmark Survey pohjautuu alunperin Sveitsissä toteutettuun tutkimukseen kulttuuriperintöorganisaatioiden toiminnan uusista tuulista ja uudenlaisen toiminnan mahdollisuuksista. Tutkimus johti muun muassa uusien GLAM-Wiki- sekä R&D-yhteistyökumppanuuksien löytymiseen. Onnistunut kysely synnytti kansainvälistä kiinnostusta, ja nyt sitä sovelletaan kymmenissä maissa pääsääntöisesti aiheesta kiinnostuneiden vapaaehtoisten voimin.

Miksi vastata jälleen yhteen kyselyyn? Kyselyn tarkoituksena ei ole ainoastaan tuottaa kyselyn tekijöille tietoa siitä, mitä kulttuuriperintöorganisaatioissa tapahtuu; vähintään yhtä tärkeää on saada organisaatiot itse miettimään rooliaan ja toimintaansa muuttuneessa toimintaympäristössä, jota luonnehtii tiedon nopeus ja käsiksi pääsemisen helppous, yleinen tietotekninen kehitys sekä asiakkaiden muuttuneet vaatimukset ja odotukset palveluiden suhteen.

Muutos ei ole odotettavissa jossakin hamassa tulevaisuudessa – se on jo tapahtunut. Siksi organisaatioiden on tärkeää pohtia näitä kysymyksiä ja tehdä asian eteen jotakin juuri NYT.

Oman lisämausteensa tilanteeseen antaa taloudellinen niukkuus ja pienenevät määrärahat. Tämä aiheuttaa todellisia muutospaineita myös taide- ja kulttuuriorganisaatioiden toiminnalle. Millä turvata toiminta jatkossakin ja säilyttää toiminnan kannalta välttämätön asiakaskunta?

Sisäänpäin kääntyminen tuskin on ratkaisu. On suunnattava katse ulospäin kulttuuriperintöorganisaatioiden kannalta ylivoimaisesti voimallisimpaan resurssiin – ihmisiin (= asiakkaisiin, kansalaisiin, taiteilijoihin, turisteihin, koululaisiin…).

Avoin kulttuuri raaka-aineeksi itse ja yhdessä tekemiselle

Viestintä- ja tietotekniikan kehitys sekä uusi DIY (do it yourself) kulttuuri tekee jokaisesta meistä taiteilijan, asiantuntijan ja palveluiden ekspertin sekä mahdollistaa täysin uudenlaisen osallistumisen tiedon, sisällön, kulttuurin ja taiteen tuottamiseen.

Tutuimmillaan osallistuminen voi tapahtua sosiaalisen median kautta, mutta myös muunlaisia tekemisen tapoja on olemassa. Spoonflower on verkkosivusto/yhteisö, jonka avulla kuka tahansa voi painattaa suunnittelemansa tekstiilin, tapetin tai lahjapaperin ja laittaa sen halutessaan sivustolle myyntiin. Arkistojen aineistot voisivat esimerkiksi toimia tällaisen toiminnan raaka-aineena sekä organisaation ja aineistojen mainontakeinona.

Millä muulla tavoin kulttuurikokemukset voitaisi tuoda lähemmäs ihmisiä? Yksi tapa on osallistaa yleisöä esimerkiksi pyytämällä vinkkejä tuntemattomista kuvauspaikoista, kuten esimerkiksi Svenska litteratursällskapet i Finland teki Flickrissä avaamiensa historiallisten valokuvien kanssa. Kiinnostuneille voidaan myös järjestää mahdollisuus vieraille kulissien takana samalla kun kokoonnutaan yhteen kirjoittamaan organisaation liittyviä Wikipedia-artikkeleita, kuten Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssilla tehtiin.

Helsingin keskustakirjastohanke osoittaa, miten monet nykyajan asiakkaat toivovat kulttuuriorganisaatioiden perinteisten tehtävien rinnalle myös tämän tyyppisiä uudempia, yhteisöllisyydelle ja erilaisille osallistumisen muodoille perustuvia toimintoja.

Myös omaa itseä lähelle tulevat asiat kiinnostavat paljon. Tästä syystä monet ovat ottaneet innolla vastaan vanhojen valokuvien ja ilmakuvien ym. avaukset. Niiden avulla on esimerkiksi päästy helposti katselemaan, miltä oma kotiseutu on näyttänyt 50 tai 100 vuotta sitten.

Joukossa on voimaa!

Kun puhutaan katseen suuntaamisesta ulospäin, on tärkeää muistaa myös kulttuuriperintöorganisaatioiden yhteistyön ja vertaistuen tärkeys. Esimerkiksi pienet organisaatiot voivat yhteistyötä tehden kasata tarpeeksi resursseja toimivan rajapinnan rakentamiseksi avoimille aineistoille.

Kulttuuridatan avaamisen voi rakentaa myös esimerkiksi yhden teeman ympärille. Suomi syö ja juo -projekti on tuonut kaksitoista suomalaista museota yhteen teemalla Suomalainen ruokakulttuuri. Projekti on tähän mennessä julkistanut avattuja kuvia ja tutkimusdataa sekä osallistanut ihmisiä Silmänruokaa-valokuvakilpailun sekä yhteisen reseptivihkon avulla.

Yhteistyön lisäksi kokemusten jakaminen voi helpottaa eteenpäin kulkemista: miksi keksiä joka kerta pyörää uudelleen, jos sama asia on jo tehty jossakin muualla onnistuneesti. Miksei myös itse laittaa hyvää kiertämään ja jakaa omia hyväksi koettuja käytäntöjä.

Uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii päättäväisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että on hyväksyttävää piiloutua suojavalliksi muutosta vastaan rakennetun byrokratian taakse. Tarvitaan ketterän toiminnan mahdollistavaa digitaalista strategiaa, joka kattaa kaiken kokoelmien digitoinnista niiden avaamiseen ja yleisön osallistamiseen sekä organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja kokemusten jakamiseen.

Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin tahtoa liikkua eteenpäin ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisten rinnalla!

OpenGLAM Benchmark -kysely lähetetään suomalaisille muisti- ja kulttuuriorganisaatioille sähköpostilla marraskuussa 2014. Tulokset analysoidaan vuoden 2015 alussa. AvoinGLAM-verkosto hyödyntää kyselyn vastauksia toimintansa suuntaamiseen erityisesti niihin näkökohtiin, joihin suurin tarve tuntuu olevan.

Kyselyn tulosten julkaisun yhteydessä pidetään keväällä kaikille avoin seminaari. Päivän aikana esitellään kyselyn tuloksia ja sen pohjalta tehtyjä päätelmiä ja jatkotoimenpiteitä. Tarjolla on myös mahdollisuus osallistua työpajoihin, joiden sisältö määräytyy kyselyn vastausten pohjalta nousevien tarpeiden mukaisesti. Vastaattehan siis kyselyyn kun sen aika koittaa! Kiitos!

Kuva: mkhmarketing. CC BY. http://mkhmarketing.wordpress.com/

Kuva: mkhmarketing. CC BY. mkhmarketing.wordpress.com

Suomi syö ja juo – kattaus arkistojen aarteita kahdestatoista museosta

Suomi syö ja juo -hankkeen projektitutkija Susanna Haavisto kirjoittaa kulttuuriaineistojen avaamisen, sosiaalisen median ja yleisön osallistamisen kokemuksista.

Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museon kokoelmat. CC BY. https://www.flickr.com/photos/suomisyojajuo/15142227891/in/set-72157647258075565

Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museon kokoelmat. CC BY.

Avoin data – uhka vai mahdollisuus? Kliseiseltä kalskahtava kysymyksenasettelu tiivistää hyvin Suomi syö ja juo -hankkeen museoiden tuoreet kokemukset kulttuuridatan avaamisesta ja siihen liittyvistä kipupisteistä.

Suomi syö ja juo on TAKO -yhteistyön hedelmä. Se on osa TAKO:n kolmannen poolin toimintaa. Pooli numero 3 tunnetaan myös Arki-poolina, sillä siihen kuuluvat museot keskittyvät tallentamaan tavalla tai toisella suomalaista arkea. TAKO puolestaan on lyhenne sanoista ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. Se on suomalaisten museoiden yhteistyöverkosto, joka sai alkunsa projektina vuonna 2009 ja vakiintui osaksi Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa vuonna 2013.

Suomi syö ja juo -hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2012 ja toteutuminen varmistui keväällä 2013, kun Museovirasto myönsi sille museoiden innovatiivisten hankkeiden avustuksista 15 000 euron rahoituksen.. Kahdentoista hankemuseon joukko on monipuolinen, sillä mukana on niin pieniä kaupunginmuseoita kuin suuria museokeskuksia.

Ensimmäinen aktiivivaihe oli vuonna 2013 syyskuun alusta marraskuun loppuun. Se koostui valtakunnallisesta Suomi syö ja juo -kuvakeruusta hankkeen verkkosivuilla ja museoiden omista ruoka- ja juomakulttuuriin liittyvistä nykydokumentointiprojekteista. Museot tallensivat kokoelmiinsa päivän aterioita koulussa, töissä ja kotona, sekä ruokaan liittyviä harrastuksia, intohimoja ja tapahtumia.

Museoiden kannalta erityisen mielenkiintoista oli sosiaalisen median kokoelmatyölle tarjoamien mahdollisuuksien kokeileminen. Tähän tarkoitukseen valjastettiin sosiaalisen median jättiläiset, Facebook ja Twitter.

Hanke sai Museovirastolta päätöksen jatkorahoituksesta keväällä 2014. Nyt käynnissä olevan jatkohankkeen tavoitteita ovat mm. nykydokumentointi- ja kokoelmatyön tunnetuksi tekeminen ja yleisön osallistaminen. Merkittävimpään rooliin on kuitenkin noussut kokeilu avoimen datan parissa.

Kotimaiset ruokakulttuuriaineistot auki

Ajatus avoimesta datasta herätti uteliaisuutta Arki-poolin museoissa. Useimmilla ei ollut avoimesta datasta vielä juuri kokemuksia tai tietoa, mutta se koettiin ajankohtaiseksi ilmiöksi. Avoimella datan ajateltiin tarjoavan merkittäviä uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnölle ja sen parissa työtä tekeville. Heräsi halu oppia ja kokeilla.

OpenGLAM -periaatteissa todetaan että gallerioilla, kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on ihmiskunnan sivistyksen kehittämisessä keskeinen rooli. Näiden laitosten kokoelmiin on tallennettu ihmiskunnan historia. Juuri nämä ajatukset kokoelmien paremmasta saavutettavuudesta ja uusista käyttömahdollisuuksista kiinnostivat hankemuseoita.

Mutkaton ei kuitenkaan tie aineistojen avaamiseen ollut. Avoin data herätti myös paljon kysymyksiä, joista erityisesti valokuvamateriaalin kohdalla merkittäväksi nousi rahoitus. Jos arkistojen aarteet avataan vapaaseen käyttöön, mistä raha tulee? Ja jos kuvia voi käyttää kuka tahansa, mihin tahansa – mitä yleisö niillä tekee?

Me emme tiedä, vielä. Avoin data ja siihen liittyvä avoimen kulttuuriperinnön ideologia on vallannut alaa ulkomaisissa kulttuurilaitoksissa nopeasti. Myös suurin osa kokemuksista ja sovelluksista siihen liittyen on yhä ulkomaisia. Kotimaassakin dataa on avattu, mutta kokeilut ovat olleet kulttuurin saralla melko pieniä. Suurimpana ponnistuksena erottuu tiedonhakupalvelu Finna.

Suomi syö ja juo -hankkeen Flickr-tilillä on nyt avattu jo yli 250 valokuvaa. Lisäksi hankkeen verkkosivuilla avataan myös joitakin ruokakulttuuriin liittyviä kyselyvastauksia vapaaseen käyttöön. Valokuvat valikoituivat luontevasti hankkeen keskipisteeseen, koska valokuvaus oli keskeisessä osassa valokuvakeruun myötä jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa – nyt museot puolestaan antavat jotakin yleisölle!

Alkuperäiset kuvat: Anu Forss, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat. CC BY.

Alkuperäiset kuvat: Anu Forss, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat. CC BY.

Museoarki tutummaksi sosiaalisen median avulla

Vastavuoroisuus yleisöjen kanssa on museoille tärkeää. Niinpä avoimen datan kokeilun lisäksi Suomi syö ja juo -hankkeessa suuressa roolissa on ollut myös yleisön kutsuminen osaksi hanketta. Yksi keino päästä tähän tavoitteeseen on ollut pyrkimys aktiiviseen ja näkyvään toimintaa sosiaalisessa mediassa.

Hankemuseoiden tietämys ja kokemukset somesta ovat hyvin vaihtelevia. Joukossamme on aktiivisia Twitter-visertäjiä sekä niitä, joille somen maailma on yhä vieras. Suomi syö ja juo onkin toiminut luontevana alustana hankemuseoille sosiaalisen median eri palvelujen ja toimintatapojen kokeilemiselle. Yksittäisten hankemuseoiden työmäärän on koettu pysyvän kohtuullisena, sillä käytännössä tilejä ylläpitää ja päivittää hankkeen projektityöntekijä. Museoiden vastuulle on jäänyt julkaistavan materiaalin tarjoaminen. Sosiaalinen media on koettu hyväksi keinoksi tuoda museoarki yleisölle tutummaksi.

Somekokeilun vaikutuksia esimerkiksi hankemuseoiden kävijämääriin on vaikea mitata. Merkittävämmiksi nousevatkin ne pienet ja suuret oivallukset, joita kokeilun myötä on herännyt. On oivallettu, että sosiaalisessa mediassa on oltava aktiivinen, ja aktiivisuuteen taas kuluu yllättävän paljon työtunteja. Toisaalta on myös havaittu, että aktiivisuus yksin ei riitä, vaan on myös osattava verkostoitua ja keskustella. Lisäksi on pyrittävä suunnittelemaan minkälaista materiaalia mihinkin kanavaan kannattaa tuottaa, ja paljonko sen tuottamiseen on käytettävissä aikaa ja työvoimaa.

Hankkeella on Facebook- ja Twitter-tilit, sekä jatkohanketta varten perustetut Instagram-tili ja Youtube-kanava. Videoformaattia haluttiin kokeilla, koska se on nousemassa yhä merkittävämpään rooliin sosiaalisen median sisällöissä. Haasteeksi on kuitenkin noussut laadukkaan videomateriaalin tuottamiseen kuluva suuri tuntimäärä.

Opittavaa on vielä paljon; sisältöjen suunnittelussa, päivitysten aikatauluttamisessa ja eri kanavien tehokkaassa hyödyntämisessä. Tärkeää on myös pitää silmällä sitä, mikä yleisöä kiinnostaa. Hankkeemme on herättänyt riemastusta ja ihastusta, mikä kannustaa jatkamaan kokeilun parissa.

“Haluamme kuulla myös yleisön tarinoita”

Osallistaminen on jo jonkin aikaa ollut kuuma puheenaihe museoissa. Trendi on jo ehtinyt herättää myös vastalauseita. Joukko museokävijöitä on tuskastuneena tuhahdellut, “Onko pakko osallistua, jos ei tahdo?” Osa nauttii edelleen mieluiten museovierailustaan rauhassa katsellen. Reaktio on ymmärrettävä, ja omissa oloissaan viihtyvillä museokävijöillä tuskin on syytä todelliseen huoleen.

Osallistavat tekniikat ovat vallanneet yleisötyössä alaa, mutta perinteinen rauhassa nautiskeltava, tarinallinen museonäyttely tuskin häviää niiden alle kokonaan. Osallistavat tekniikat tuovat museoiden tarinankerrontaan monipuolisuutta, ne toimivat lisukkeina – eivät pääruokalajeina. Hankkeen kohdalla tilanne on samankaltainen, vaikka fyysinen näyttely puuttuukin.

Kuva: Vili Niemi, Museoviraston kokoelmat. CC BY.

Kuva: Vili Niemi, Museoviraston kokoelmat. CC BY.

Meillä on tarinoita kerrottavana, mutta toisaalta haluamme myös kuulla yleisön tarinoita. Osallistamisen suhteen kokemukset olivat hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rohkaisevia, kun kuvakeräykseen saatiin yli 300 kuvaa. Niistä 178 kuvan otos on tallennettu Museoviraston kuvakokoelmiin. Tallennettuja kuvia voi katsella Finnassa.

Käynnissä olevan jatkohankkeen Silmänruokaa -valokuvauskilpailu ja yhteisöllinen ruokablogi Rakkain reseptini ovat toistaiseksi keränneet hyvin vaatimattomasti osallistujia. Tämä osoittaa, että osallistujien löytyminen ei ole itsestään selvää. Opittavaa on yleisön tavoittamisessa ja viestin selkeydessä.

Ajoittaisista kipupisteistä huolimatta Suomi syö ja juo -hankkeen kohdalla avoin data, osallistaminen ja some ovat tähän mennessä tarjonneet enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Uhkakuvat on huomioitu sopivalla vakavuudella, mutta niiden edessä ei ole lannistuttu. Opettelua kaipaaviin asioihin on tartuttu innolla.

Ruokakulttuuri ja -perintö on osoittautunut monipuoliseksi ja kiinnostavaksi aihepiiriksi niin museoiden kuin yleisönkin mielestä. Yhteinen innostus ruokaan, kulttuuriin ja perinteisiin tarjoaa mahdollisuuksia kehittää myös tulevaisuudessa mielenkiintoisia yhteistyökumppannuuksia museoiden ja muiden tahojen välillä. Ruokakulttuuri todella on parasta jaettuna!

Lisätietoja hankkeesta: www.suomisyojajuo.fi, suomisyojajuo[a]gmail.com

Avoin GLAM -blogi uudistuu!

Viimeisen puolen vuoden sisällä olemme saaneet nauttia monista uusista suomalaisista kulttuuriavauksista. Loppukeväästä avattiin dataa ja sisältöjä osana Avoin kulttuuridata -mestarikurssia. Syyskuussa kahdentoista museon projekti Suomi syö ja juo avasi suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyviä kuvasisältöjä sekä tutkimusdataa.

Kulttuuriperinnön avoimuus ja osallistaminen ovat puhuttaneet myös muilla tavoin. Museoalan teemapäivien 2014 teema oli “Kenen museo? Museot ja yhteisöllisyys”. Keskustelua käytiin yhteisön osallistumisesta ja osallistamisesta, yhteisestä kulttuuriperinnöstä sekä museoiden roolista digitaalisessa toimintaympäristössä.

AvoinGLAM perustettiin Open Knowledge Finlandin työryhmänä virallisesti maaliskuussa 2013 edistämään keskustelua juuri näistä asioista sekä auttamaan kulttuuriperintöorganisaatioita avaamaan toimintaansa. Epävirallisesti toimintaa oli jo aikaisemminkin aktiivisten toimijoiden kesken. Verkoston ylläpitämä

Avoin GLAM -blogi perustettiin viestintä- ja informaatiokanavaksi suomalaisille kulttuuriperintöorganisaatioille sekä avoimesta kulttuurista kiinnostuneille. Sellaisena blogi tulee vastaisuudessakin pysymään.

Kuva: Lachlan Donald. CC BY.

Kuva: Lachlan Donald. CC BY.

Haluamme kuitenkin päivittää sivuston vastaamaan paremmin kasvavaan kysyntään: tahdomme tarjota enemmän, monipuolisempaa ja tuoreempaa avoimeen kulttuuriin ja avoimiin toimintatapoihin liittyvää informaatiota, materiaalia ja työkaluja aiheesta kiinnostuneille sekä kulttuuridatan avaajille ja hyödyntäjille.

Lisäksi uusi sivusto tarjoaa enemmän ajankohtaista tietoa Avoin GLAM -verkoston projekteista ja aktiviteeteista. Verkoston Facebookryhmä tulee pysymään entiseen tapaan ketteränä viestintävälineenä, joka täydentää Avoin GLAM-sivuston toimintaa.

Haluamme kysyä myös teiltä verkoston jäsenet: Mitä te haluaisitte uuden sivuston tarjoavan? Onko jotakin, jota sen tulisi ehdottomasti sisältää? Entä olisitko itse kenties kiinnostunut tuottamaan sisältöä sivustolle esimerkiksi kirjoittamalla joskus blogiin?

Keräämme vastauksia näihin kysymyksiin 20.10. asti. Otamme saadun palautteen huomioon uuden sivuston suunnittelussa syksyn 2014 aikana pyrkimyksenä toteuttaa toiveita käytännön asettamien rajoitusten puitteissa. Kysely löytyy täältä.

Kiitos!

Avointa Suomea rakentamassa

Sampo Viirin alkuperäinen teksti on julkaistu Wikimedia Suomen blogissa 25.9.2014. Tämän teksti on hieman alkuperäisestä muokattu.

Avoin Suomi 2014, 15.-16.9.2014. Kuva- Kimmo Virtanen. CC-BY

Avoin Suomi 2014, 15.-16.9.2014. Kuva- Kimmo Virtanen. CC-BY

Avoin Suomi 2014 -tapahtuma keräsi Helsingin Wanhaan Satamaan paljon erilaisia avoimen tiedon ja datan toimijoita. Wikimedia Suomi ja AvoinGLAM-verkosto osallistuivat tapahtumaan näytteilleasettajana yhteisellä osastolla. Ständillä esiteltiin Wikimedian toimintaa eri näkökulmista. GLAM-toimintaa edustivat Avoin kulttuuridata -mestarikurssilla vapaaseen käyttöön avatut aineistot. Jaossa oli myös Wikimedia Suomen uunituoreita avoin kulttuuri -postikortteja sekä AvoinGLAM-tarroja.

Avoin Suomi -tapahtuman päätarkoituksena oli esitellä erilaisia avoimen datan hankkeita ja rohkaista viranomaisia avaamaan tietovarantojaan. Avoin tieto koetaan Suomen valtion tasolta selvästi tärkeäksi. Tätä havainnollistaa se, että messujen järjestäjä oli valtioneuvoston kanslia, ja avauspuheen piti pääministeri Alexander Stubb.

Wikimedian panostus avoimeen tietoon tapahtuu käytännön tasolla. Wikimedian projektit Wikipedia ja mediatiedostojen jakoon tarkoitettu Commons ovat valmiiksi tunnettuja kansainvälisiä ja monikielisiä alustoja. Alustojen avulla sekä erilaiset kulttuuriorganisaatiot että hallintoviranomaiset voivat avata ja linkittää omia tietovarantojaan. Wikimedia on voittoa tavoittelematon järjestö, ja sen sivustot ovat maksuttomia ja mainoksista vapaita.

Tänä syksynä Wikimedia Suomi järjestää Tuo kulttuuri Wikipediaan-koulutusta yhteistyössä kuuden kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Idea koulutukselle lähti liikkeelle kevään Avoin kulttuuridata -mestarikurssilla, jolle myös valtaosa Wikipedia-koulutuksen järjestävistä organisaatioista osallistui.

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva- Kimmo Virtanen. CC-BY

Wikimedian osasto tapahtumassa. Kuva- Kimmo Virtanen. CC-BY

Wikidata on uusi tapa avata koneluettavaa dataa vapaaseen käyttöön. Wikidatasta on tulossa kattava viitetietokanta, joka sisältää Wikipediaan sisältyvät aiheet. Julkishallinnon ja tutkijoiden olisi hyödyllistä käyttää sitä viitteenä. Wikidataa tullaan käyttämään alustana esimerkiksi Britanniassa ContentMine-hankkeessa, jossa tieteellisestä kirjallisuudesta louhitaan dataa vapaaseen käyttöön. Syksyllä Wikimedia Suomi järjestää Helsingissä Wikidata-koulutuksen, josta kiinnostuneita pyydämme ilmaisemaan kiinnostuksensa täällä.

Historialliset kartat ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka julkisen sektorin organisaatiot voivat työskennellä yhteistyössä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa. Wikimaps on Wikimedia Suomen hanke, jossa tarkoituksena on kerätä Wikimedia Commonsiin vanhoja karttoja, vapaaehtoisvoimin sijoittaa ne koordinaatistoon ja hyödyntää niitä eri tavoin. Avoin Suomi -messuilla Wikimedian lisäksi vanhojen karttojen käyttöä esittelivät esimerkiksi Helsinki Region Infoshare ja Maanmittauslaitos, joilla molemmilla on paljon sekä historiallisia karttoja että muuta paikkatietoaineistoa.

Messuilla korostui toivomus, että tiedon digitalisoituminen ja hallinnon datan avaaminen johtaisivat uusiin liikeideoihin ja yrityksiin. Tapahtumassa esiteltiinkiin mielenkiintoisia uusia avoimen datan palveluita, kuten esimerkiksi kaupunginosien paikalliset tiedot ja uutiset yhteen paikkaan keräävä Nearhood ja ympäristöministeriön Envibase-hanke, jossa tuodaan ympäristötietoa avoimeen käyttöön.

Suomalaiset muisti- ja kulttuuriorganisaatiot voivat lähteä tavoittelemaan uusia palveluideoita hieman myöhemmin syksyllä julkaistavien AvoinGLAMin tuottamien avoin kulttuuridata -oppaan sekä -verkkokurssin avulla. Innokkaimmat ovat tervetulleita myös 5.-8.2.2015 starttaavaan Hack4FI – Hack Your Heritage -kulttuurihackathoniin. Näistä lisää myöhemmin.

Myös AvoinGLAM-verkosto kiittää avuliaasti messukäyttöön tietotekniikkaa lainannutta Samsungia.

P.S. Messuilla jaettuja postikortteja ja tarroja voi kysellä esimerkiksi seuraavissa Wikimedian tai AvoinGLAM-verkoston tapahtumissa.

IMG_175922

Wikimedian postikortti. Postikortin kuva: Jarl Wessman, Svenska Litteratursällskapet. CC0.

 

AvoinGLAM-tarra. Kuva: AvoinGLAM. CC BY-SA.

 

 

Pieniä askelia ja suuria harppauksia – Avoin kulttuuri Berliinin OKFestivaalilla

Laura Sillanpää Open Knowledge Finlandilta pohtii OKFestival Berliinin avoimen kulttuurin antia

Yli 1000 avoimen tiedon aktivistia ja aiheesta kiinnostunutta kerännyt Open Knowledge Festival 2014 teemana “Open Minds to Open Action” järjestettiin 15.-17.7. Berliinissä.  Festivaalin kolmipäiväinen ohjelma oli täynnä avointa tietoa ja yhteiskuntaa eri näkökulmista tarkastelevia esityksiä, puheenvuoroja, työpajoja ja muita yleisöä eri tavoin osallistavia ohjelmanumeroita. Lisäksi varsinaisen festivaalin ympärillä järjestettiin paljon oheistapahtumia. Linkit muistiinpanoihin, blogikirjoituksiin, valokuviin ja muihin materiaaleihin löytyy tapahtuman kotisivuilta.

Kuva: Gregor Fischer (CC BY) www.gfischer-photography.com/

Kuva: Gregor Fischer (CC BY)
www.gfischer-photography.com

AvoinGLAM-verkosto oli festivaalilla neljän osallistujan voimin, jotka kiertelivät, kuuntelivat, puhuivat, kyselivät, kommentoivat, tekivät, ihmettelivät, tutustuivat ja loivat kontakteja. Alla muutama poiminta festivaalin annista sekä sen pohjalta heränneitä ajatuksia yhden osallistujan näkökulmasta.

OpenGLAM Saksa

Festivaali sai avoimen kulttuurin näkökulmasta hienon lähdön kun tiistaina 15.7. järjestettiin työpaja uunituoreen Saksan paikallisen OpenGLAM-verkoston työpajassa. Tilaisuudessa pohdittiin ja käytiin läpi Saksan vahvuuksia avoimen kulttuurin saralla ja toisaalta pohdittiin haasteita, joiden vastaamiseen tuore verkosto voisi toimintansa pohjata.

Haasteiksi tunnistettiin muun muassa tutut tietoisuuden lisääminen ja harhakäsityksiin perustuvien pelkojen torjuminen sekä yhteistyön lisääminen ja ylläpitäminen. Myös esimerkiksi datan laatuun liittyvät seikat mainittiin. Selkeänä vahvuutena nähtiin toisaalta Saksan Wikimedian vahva asema (esim. Wikidata) sekä muu aktiivinen ja kirjava avoimen kulttuurin toiminta. Näistä lähtökohdista paikallinen OpenGLAM-verkoston toiminta saadaan varmasti vauhdilla käyntiin. AvoinGLAM toivottaakin sisarverkostolleen toiminnantäyteistä alkutaivalta ja jää odottelemaan tulevia yhteistyökuvioita!

Kaikki työpajan esitykset nähtävissä ja ladattavissa täällä.

Kulttuuriperintöorganisaatioiden avoimuuden kartoittaminen

AvoinGLAMin Yhteistyö kansainvälisen OpenGLAM-yhteisön kanssa otti tänä keväänä uusia askeleita, kun Suomi lähti mukaan osaksi kansainvälistä OpenGLAM Benchmark -tutkimusta. Kyseessä on muisti- ja kulttuuriorganisaatioille tarkoitettu verkkokysely, jonka avulla selvitetään organisaatioiden avoimuuden tilaa digitoinnin, organisaatioiden välisen yhteistyön ja metadatan vaihdon, avoimen datan, linkitetyn datan sekä joukkoistamisen näkökulmasta.

Suomen paikalliskyselyä koordinoi hieman alle kymmenen hengen projektityöryhmä, joka koostuu AvoinGLAM-aktiiveista. Työryhmän koordinoijana esitteli allekirjoittanut festivaalin viimeisenä päivänä ‘Getting Ready for the OpenGLAM Benchmark Survey’ -sessiossa lyhyesti selvityksen odotuksia ja haasteita Suomen konteksissa. Myös Hollanti ja Intia pitivät puheenvuoron tuokion aikana.

Vaikuttaisi siltä, että monet osallistujamaat kamppailevat samojen haasteiden kanssa: ylivoimaisesti suurin harmaita hiuksia aiheuttava tekijä on yhteystietojen kerääminen. Merkityksekäs analyysi kansallisella tasolla edellyttäisi vastauksia noin 500 organisaatiolta. Keskitetyn ja kattavan yhteystietopankin puuttuessa, voi tarvittavan monen kansallisen muisti- ja kulttuuriorganisaation tavoittaminen tuntua toivottomalta. Ehkä tässä olisi joukkoistamisen paikka.

Kyselyn tavoitteena on, että vastaukset tarjoaisivat mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan kunkin maan kulttuuriperintöorganisaatioiden toiminnasta sen lisäksi, että se antaa arvokasta tietoa hyvistä käytänteistä ja maakohtaisista haasteista. Tämän saavuttaminen edellyttää kuitenkin myös niiden organisaatioiden halukkuutta vastata, jotka eivät välttämättä koe kyselyn aihepiiriä kovin merkitykselliseksi tai eivät ole uhranneet ajatustakaan avoimuudelle ja yleisön osallistamiselle.

Suomen projektityöryhmässä koetaan kuitenkin, että tällaisten organisaatioiden vastaukset ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin niiden, jotka ovat avoimuuden kulttuurin toteuttamisessa jo pidemmällä: he tarjoavat valtavan tärkeää tietoa myös siitä, mitä AvoinGLAM-verkoston tulee suomalaiselle kulttuuriperintökentälle jatkossa tarjota. Mitä voimme tehdä auttaaksemme organisaatioita mukauttamaan toimintaa uuteen digitaaliseen toimintaympäristöön sekä toteuttamaan omaa ydintehtäväänsä – kulttuuriperinnön säilyttämistä ja ihmisten sivistämistä?

Mikä Public Domainissa on, se siellä pysyköön!

Avoin kulttuuri linkittyy oleellisesti Public Domainin käsitteeseen, koska valtavan suuri osa kulttuuriperinnöstämme itse asiassa kuuluu sen piiriin. Suomessa vielä kovin vähän käytetty termi tarkoittaa tekijänoikeuksista vapaata aluetta, eli sen piirissä olevat teokset ovat täysin vapaasti ja yleisesti käytettävissä.

Esimerkiksi Suomessa kaikkien yli 50 vuotta vanhojen dokumentaatiovalokuvien (eivät ylitä teoskynnystä) tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, jolloin niiden paikka on Public Domainissa, eikä kenelläkään pitäisi olla laillista oikeutta rajoittaa niiden käyttöä millään tavoin.

Kuva: autofunk78 (CC BY) https://www.flickr.com/photos/50900958@N03/14545353360/in/pool-okfestival2014

Kuva: autofunk78 (CC BY-SA)

Teoksen – oli kyse sitten esimerkiksi valokuvasta tai runosta – tekijänoikeustilan selvittäminen voi olla haastavaa, koska se vaatii tietämystä teoksen alkuperästä sekä maassa sovellettavasta lainsäädännöstä. 16.7. Open Knowledge Festivaalilla pidetyssä sessiossa ‘Bring the Public Domain Calculators Worldwide!’ esiteltiin työkalua, jolla tekijänoikeustilanteen selvittämistä voitaisiin helpottaa huomattavasti.

Kyseessä on kehitteillä oleva laskuri, joka kertoo käyttäjälle tätä kiinnostavan teoksen tekijänoikeusstatuksen laskemalla sen metatietojen sekä sovellettavan lainsäädännön perusteella. Tällaisen työkalun toimiminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä: sen ehtona ovat ensinnäkin panostus hyvälaatuiseen, rakenteiseen metatietoon sekä kulttuuriperintöorganisaatioiden yhteistyöhalukkuus.

Tällä hetkellä Euroopan tasolla kamppaillaan kuitenkin sitä vastaan, että Public Domainiin kuuluvien töiden digitointeihin liitetään uusia tekijänoikeusrajoitteita. Mikä Public Domainissa on, se siellä pysyköön! (Huom! Tässä yksi esimerkki siitä, mitä PD-materiaalilla voidaankaan tehdä. Tuotokset syntyneet OKFestivaalilla GIF-työpajassa.)

Tätä aihetta käsittelevässä kahden tunnin tiukassa ‘Maintaining a healthy and thriving Public Domain – exploring the notion of originality and copyright when digitizing analogue works’ -työpajassa käytiin läpi esimerkkejä, joissa Public Domain -materiaalia oli avattu rajoittavin lisenssein sekä mitä sen jälkeen on tehty.

Myös käytännössä avoimien lisenssien, kuten Creative Commons -lisenssien, käyttö tekijänoikeuksista vapaan materiaalin yhteydessä katsotaan rajoittavaksi toiminnaksi. Monen organisaation kohdalla kyse voi kuitenkin olla ensimmäisestä avauksesta, joka tehdään varovasti ja niillä tiedoin ja välinein, jotka saatavilla on. Tällaisia avauksia ei pitäisi täysin tyrmätä, koska avaus on hieno osoitus kyseisen organisaation tahtotilasta uudenlaisten toimintatapojen omaksumiselle. Sen sijaan pitäisi aloittaa avoin ja rakentava keskustelu motiiveista toimia tällä tavoin sekä siitä, tiedostaako organisaatio toimivansa kyseenalaisesti esimerkiksi vaatimalla attribuutiota (CC BY). Tällaisista keskusteluista on positiivisia esimerkkejä, ehkä tunnetuimpana Rijksmuseon avaus ja siirtymä CC BY -lisenssistä CC0-merkintään.

Yhtenä ideana työpajassa ehdotettiin jonkinlaista skaalausta, jolla tehtyjä avauksia voitaisi arvioida eri osa-alueiden näkökulmasta. Esimerkiksi Public Domain materiaalin julkaiseminen CC-lisenssillä tai kuvien huono resoluutio laskisi arvosanaa. Arviointi olisi tarkoitus tehdä positiivisessa hengessä ja rohkaisevalla otteella.

Ainakin Suomessa tosiasiallinen huoli joillakin organisaatioilla on mahdollinen avaamisen aiheuttama negatiivinen julkinen palaute. Se, että avaus ylipäänsä tehdään on jo merkki oikeasta suunnasta. Se on joka tapauksessa vain alku prosessille, jossa avoimuuden kulttuuria rakennetaan. Kaikki tekevät virheitä, mutta (Verohallinnon Johanna Kotipeltoa lainatakseni) vain näkyväksi tehdyistä virheistä voidaan oppia.

Kuva: Open Knowledge (CC BY)

Kuva: Open Knowledge (CC BY)

Linkit Festivaalin OpenGLAM -tilaisuuksien kuvauksiin, muistiinpanoihin sekä twiittauksiin:

Getting Ready for the OpenGLAM Benchmark Survey:

Bring the Public Domain Calculators Worldwide:

Maintaining a healthy and thriving Public Domain – exploring the notion of originality and copyright when digitizing analogue works: