Finnakokoelmattaidevon Wright

Tammikuussa 1867, yli 150 vuotta sitten, Magnus von Wright (1805–1868) asettui kotitalonsa ikkunaan ja luonnosteli näkymän paperille. Hän piirsi lyijykynällään pihan pakkaslumen peittämiä puita ja naapuritalon aitaa. Von Wright täydensi puututkielmiaan vielä valkoisella guassivärillä.

Aamun huurteinen tunnelma siirtyi luonnoksesta myöhemmin öljyväreillä kankaalle, rakastetuksi Annankatu kylmänä talviaamuna -teokseksi. Maalaus on todennäköisesti viimeinen, jonka von Wright ehti saada valmiiksi ennen kuolemaansa.

Helsingin kaupunginmuseon taideaarteet

Kaupunginmuseon taidekokoelma koostuu noin 6000 taideteoksesta, joihin vuonna 1867 valmistunut Magnus von Wrightin luonnos kuuluu. Sata vuotta karttuneen kokoelman ytimen muodostaa Helsinkiin ja helsinkiläisyyteen liittyvä taide.

Keskeneräinen lyijykynäluonnos, jota on täydennetty valkoisella värillä. Korppikotkan korttelissa aidatun pihan nurkassa kaksi lehdetöntä koivua, joiden oksilla lunta. Taustalle hahmoteltu rakennusten ääriviivoja. Valokuva Mari Valio HKM, CC BY 4.0.

Paljon digitoitua – vähemmän verkkojulkaistua

Taidemuseoiden kokoelmatietoja on verrattain vähän verkossa, vaikka niiden kokoelmista on jo 72% digitoituina (Kts. Tilastokortti 6/2017). Syynä on pidetty etenkin taideteoskuvien julkaisua rajoittavia tekijänoikeus-kysymyksiä. Onneksi tilanne on jo paranemassa, sillä Suomen museoliitto on vuodesta 2017 lähtien tarjonnut yhdessä Kuvaston kanssa museoille sopimuksen, johon liittyään ne voivat julkaista verkossa tekijänoikeudenalaisia taideteoksiaan ilman erillisiä sopimuksia taiteilijoiden kanssa. Museot ovatkin tyytyväsiä Taidekokoelmat verkossa -sopimukseen (Kuvasto 2018), jonka myös Hanna Kukorelli nosti esiin omassa kirjoituksessaan, Kuratointi kunniaan – 5 vinkkiä kuinka pääset alkuun taidekokoelmien verkkojulkaisemisessa.

Talvinen pihannäkymä; myöhemmin Reinin talona tunnetun silloisen Annankatu 15:n kohdalta. Majurinleski Elisabeth Mitkewitsch-Woltschatski omisti talon, joka näkyy Annankadun toiselta puolen. Aidan takana rakennuksia ja lumisia pensaita. Valokuva Mari Valio HKM, CC BY 4.0.

Verkkojulkaiseminen vaatii paljon työtä

Miten taideteosten tiedot ja kuvat siirtyvät verkkoon? Huonolaatuista tietoa ei kannata julkaista ja laadukkaan lopputuloksen taakse kätkeytyy paljon työtä, joka ei ole museotyöhön vihkiytyneille tuttua. Von Wrightin teosten julkaisemisen verkossa edellytti niiden luettelointia, konservointia ja valokuvaamista.

Luettelointivaiheessa museon tutkija kirjasi von Wrightin taideteosten tunniste- ja kuvailutiedot tietokantaan. Hän käsitteli jokaisen työn yksilönä, joka ajoitettiin, mitattiin ja jonka sisältö analysoitiin. Teoksen löydettävyyden Finnasta tutkija varmisti täydentämällä luettelointitietoa asiasanoilla. Jos taideteoksia etsivä ei muista teoksen nimeä, asiasanat auttavat oikeaan hakutulokseen pääsyssä.

Luetteloinnin jälkeen työt pääsivät konservaattorin hellään huomaan. Aluksi konservaattori kartoitti teosten kunnon. Seuraavaksi hän laati niille konservointisuunnitelmat, joiden perusteella teoksia konservoidaan. Työ oli hyvin tarkkaa: konservaattori otti huomioon esimerkiksi pienet grafiikanlehden reunan repeämät ja korjasi osan niistä. Lisäksi konservaattori irrotti kehyksiä – heijastavat kehyslasit näet haittaavat valokuvaamista.

Konservaattorin saatua teokset kuntoon ne siirtyivät valokuvausstudioon. Valokuvaaja teki erityisjärjestelyjä, jotta öljyvärimaalausten vernissakerrosten kiilto ja kullattujen kehysten heijastukset eivät vaikuttaisi kuvien laatuun.  Kuvankäsittelijä digitoi grafiikanlehdistä ja piirustuksista myös kääntöpuolet – niistä löytyy usein tietoa esimerkiksi teoksen ajoituksesta.

Lopuksi tutkija linkitti uudet kuvat tietokannan luettelointitietoihin ja merkitsi teosten olevan palvelimella siirtovalmiina verkkoon. Von Wrightin teokset ovat nyt ammattilaisten tekemien työvaiheiden jälkeen nähtävissä Finnassa. Talvisena aamuna, jo yli 150 vuotta sitten, Magnus von Wright osannut kuvitellakaan, että hänen luonnostaan voi ihailla vaikkapa omalla kotisohvalla istuen!

Klikkaa tästä, niin voit katsella yli sataa Magnus von Wrightin kuvaa Finnassa

Satu Savia
tutkija
Helsingin kaupunginmuseo

—-

Teksti pohjautuu  Helsingin kaupunginmuseon Työn alla –blogiin, joka julkaistiin 27.10.2017.

Tagged on: