Avoin kulttuuridata -mestarikurssi kävi 15.-16.5.2014 Lontoossa tutustumassa Iso-Britannian GLAM-sektorin toimintaan avoimuuden sekä joukkoistamisen parissa. Kävimme opintomatkan aikana Mozilla Foundationin sekä British Libraryn tiloissa kuulemassa ja opimassa uutta avoimesta kulttuuridatasta. Tuula Pääkkönen Kansalliskirjastosta raportoi matkan annista.

thamesbridge1

Alkuperäinen kuva: Kansalliskirjaston Digitoidut Aineistot , Koitto 01.01.1899, s. 4 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/898780/articles/103885

 

Joukkoistamista, joukkoistamista, joukkoistamista

Lontoon opintomatkan ensimmäisenä päivänä puhuttiin paljon joukkoistamisesta sekä käynnistävän tahon että osallistujan näkökulmasta. Stuart Dunn & Mark Hedges Lontoon King’s Collegesta kertoivat GLAM-sektorilla toteuttamastaan tutkimuksesta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että Isossa-Britanniassa joukkoistamisprojektit ovat suosittuja. He mainitsivat neljä tällaista hanketta:

Organisaatio
Mitä Linkki Kesto Maa
British Museum, UCL, Arts & Humanities research Council, Pybossa Pronssikauden objektien mallintaminen http://crowdsourced.micropasts.org/  Käynnissä UK
Norfolk Medieval Graffiti                        Survey Norfolkin keskiaikaisten seinäkirjoitusten tutkiminen http://www.medieval-graffiti.co.uk/index_files/NMGS_SURVEY.htm  01/2010-06/2012 UK
Historypin Historiallisten kuvien tunnistaminen ja rikastaminen http://www.historypin.com/  Käynnissä UK
Old Weather 1800-luvun laivojen lokikirjojen litterointi http://www.oldweather.org  Käynnissä UK

Voisikin kenties olla hyödyllistä käynnistää joukkoistamisprojekti, jossa kerätään kattavampaa listaa joukkoistamisprojekteista 🙂

Jossakin mielessä yllättävää oli puhujien huomio siitä, että onnistuneen hankkeen takana on monesti vain pieni innostuneiden joukko, useimmiten <9 henkilöä. Tämä noudattaakin hyvin nettiyhteisöjen perinteistä 90-9-1 kaavaa, jonka mukaan 90% ihmisistä tarkkailee, 9% kommentoi ja 1% luo uutta sisältöä (ks. 1%Rule).

Yksi esimerkki tästä 1%:sta on Adam Green, joka kertoi kurssilaisille perustamastaan Public Domain Review:stä, joka lienee yksi tunnetuimmista avointen sisältöjen verkkojulkaisuista. Green esitteli sivustolta eri muodoissa (kuvia, kirjoja, elokuvia, ääntä) löytyvää materiaalia. Sivustolle pääsee suhteellisen tiukkojen kriteerien puitteissa: aineiston täytyy innostaa ja aktivoida sekä olla yllättäviä, kummallisia ja kauniita, jolloin ne peilaavat avointen sisältöjen syvyyttä ja moninaisuutta.

Ensimmäisenä päivänä päästiin kokeilemaan myös itse, hands-on, toisten toteuttamia joukkoistamisprojekteja. Päivä päättyi vielä Adamin Greenin hauskaan gif-työpajaan, jossa työstettiin stereogrammikuvia gif-animaatioiksi. Joukko näitä kurssilaisten tekemiä animaatioita on katsottavissa Tumblrissa. Kiitokset vielä muun muassa Valokuvataiteen museolle, joka on avannut Flickr-palvelussa kuviaan, joita pystyi näin kätevästi jatkojalostamaan!

Pienenä ideana heitettiin ilmaan myös ajatus potentiaaliseta “Finnish collection” -osiosta esimerkiksi Public Domain Review:hin. Sinne voisi kerätä yhteen vuoden 2014 avoimen kulttuuridatan mestarikurssin osallistujien digitaalisten aineistojen helmiä, vaikkapa pienenä otoksena.

 

Sisällöstä Aktivointiin

Paula le Dieu Mozillalta kertoi säätiön toiminnasta, jonka pohjalla on pyrkimys nousta “seuraavalle tasolle” ja auttaa ihmisiä ottamaan Internet haltuun. Mozilla on muun muassa luonut menetelmiä ja työkaluja omaehtoista sisällön tuottamista varten sekä niin sanotun nettilukutaidon osaamiskartan, johon on listattu tärkeimmät taidot Internetissä toimimista varten. Näitä voivat esimerkiksi opettajat hyödyntää oppimateriaalia kootessa. Mozilla on lisäksi mukana esimerkiksi Isossa-Britanniassa toteutettavassa NextGen Skills -hankkeessa, jonka tavoitteena on nimenomaan lisätä ja parantaa ihmisten digitaitoja.

Suomessa kehityksen alla tällä hetkellä on “tulevaisuuden koulu” ja koulutuspilvihankkeet, joten digitaitojen osaaminen on erityisen ajankohtainen asia myös täällä.

 

Aktiivista Sisältöä

Nora McGregor, “digitaalinen kuraattori”, British Librarysta kertoi opintomatkan toisena päivänä omasta digitointiprojektistaan. British Libraryn digitoiduista kirjoista löydettiin koneellisesti yli miljoona kuvaa, jotka muodostivat täysin uuden digitaalisen kokoelman. Ongelmaksi muodostui se, että poiminnan jälkeen kuvat olivat irti alkuperäisestä kontekstistaan. McGregor kollegoineen tarvitsi apua metatietojen ja tunnisteiden saamiseksi kohdalleen. Niinpä he toteuttivat kuuluisan liikkeensä ja laittoivat kaiken jakoon.

Tämän jälkeen British Libraryssa on pohdittu keinoja saada tietää, missä yhteyksissä materiaaleja on avaamisen jälkeen käytetty. Tämä tieto voisi osoittaa tiedon avaamisen kansallisia hyötyjä ja kerrannaisvaikutuksia sekä lisäarvon luomista mahdollisesti sovelluskehityksen tai tietotaidon lisäämisen kautta.

Kuulimme toisena päivänä myös British Libraryn kohtaamista tekijänoikeuksien ja avoimen lisensoinnin haasteista. Yksi esimerkki saatavuuden pulmasta on, että Isossa-Britanniassa ennen elokuuta 1989 tehdyt julkaisemattomat käsikirjoitukset ovat tekijänoikeussuojattuja vuoteen 2039 asti.

1960-luvun lopun feministisen Spare Rib -lehden tekijänoikeuksia selvitettäessä kävi ilmi, että sen tekijänoikeudet omistaa jopa 4000 henkilöä. Yhteydenotoista “vain” 700 poiki jonkinlaisen vastauksen British Libraryn pyrkimyksiin saada lupa avata julkaistut lehdet avoimella lisenssillä – tätä pidettiin jopa suhteellisen hyvänä vastausprosenttina. Koska aineistoja avataan kaikkien asianomaisten oikeuksia noudattaen, British Libraryn puolesta puhuva Anna Vernon painotti, että aktiivinen viestintä ja tavoitteiden ilmaisu tekijänoikeuksista neuvoteltaessa on erityisen tärkeää.

Kiitokset kaikille opintomatkan puhujille ja järjestäjille! Päivien aikana tuli ajoittain mieleen, ettei tällaista asiantuntijajoukkoa olisi ehkä helposti saatu Suomeen, joten vierailu Lontooseen oli paikallaan. Sisällötkin linkittyivät yllättävän hyvin Suomessa meneillään oleviin hankkeisiin koulutuskehityksestä GLAM-puolen datan avaamisaktiviteetteihin.

Lisää opintomatkasta luettavissa Suomen Lontoon instituutin blogista. Kiitokset myös instituutille järjestelyistä!

14260147896_4ac17fc0a0_o

Kuva: AvoinGLAM. CC BY-SA

Tuula Pääkkönen työskentelee Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa. Hänen tavoitteenaan Avoin kulttuuridata -mestarikurssilla oli saada tietoa, tutustua muihin GLAM-sektorin tekijöihin sekä selvittää tiedon avaamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen kohdalla (esimerkiksi digi.kansalliskirjasto.fi -palvelu).

Tagged on: