Avoimet juuret -hankkeen toisessa kulttuurikokeilussa pyrittiin edistämään osallistuvaa budjetointia kulttuuriorganisaatioiden toiminnan muotona syksyllä 2018. Projektin puitteissa pyrittiin yhteiskehittämään kumppaniorganisaatioiden kanssa osallistuvan budjetoinnin malleja, joilla kansalaiset tai kuntalaiset voisivat tuoda ideoitaan osaksi kulttuuriorganisaatioiden ja niiden toimintaympäristöjä.

Mallin kehittämisen ja osallistuvaa budjetointia koskevan ymmärryksen levittämiseksi järjestettiin neljä työpajaa. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään erityisesti Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallia ja siihen liittyvä työpajoja.

Osallistuvaa budjetointia Helsingin kaupungin malliin

Työpajoista ensimmäinen järjestettiin 6.10.2018 Hack4FI-kulttuuriperintöhackathonin yhteydessä ja sen tavoitteena oli esitellä hackathonin osallistujille Helsingin kaupungin marraskuussa 2018 käynnistyvää osallistuvan budjetoinnin prosessia, tarjota sitä kanavaksi edistää tilaisuudessa ja hackathonissa syntyviä ideoita sekä kerätä osallistujilta palautetta prosessista.

Hack4FI 2018

Työpaja käynnistyi Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin prosessin yleisesittelyllä, jonka jälkeen keskustelimme kaupungin prosessista. Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin prosessia on kokeiltu aiemmin muun muassa kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen piirissä, jossa niin kutsutun RuutiBudjetin avulla nuoret ovat voineet antaa ideoitaan ja päättää heille kohdennetuista palveluista.

Käytäntöä on pidetty hyvänä ja Helsinki kokeilee sitä vuonna 2019 koko kaupungin laajuisesti jakamalla 4,4 miljoonaa euroa kuntalaislähtöisten ideoiden toteuttamiseen. Työpajan osallistujat kiinnittivät huomiota siihen, että vaikka osallistuvan budjetoinnin ideahaku oli käynnistymässä kuukauden päästä tästä, sitä ei tunnettu juurikaan kuntalaisten eikä kunnan työntekijöiden keskuudessa. Läsnäolleista henkilöistä juuri kukaan ei ollut kuullut prosessista ennen tilaisuutta.

Erityisen ongelmallisena tätä pidettiin työpajan osallistujien keskuudessa siitä syystä, että ideahaun on tarkoitus päättyä joulukuussa 2018 ja kuntalaisille ennestään tuntemattoman osallistumismuodon mahdollisuuksien hahmottamiseen saattaa mennä aikaa siinä missä prosessi itsessään puksuttaa eteenpäin ilman mahdollisuutta jättää uusia ideoita joulukuun jälkeen.

Prosessi jatkuu marras-joulukuun jälkeen ideoiden jatkokehittelyllä ja niiden toteutettavuuden arvioinnilla. Tässä vaiheessa kuntalaisten jättämiä ideoita ensin jatkojalostetaan sekä yhdistellään työpajoissa ja näiden jälkeen virkamiehet arvioivat niiden toteutettavuutta sekä tekevät niiden toteuttamista koskevan budjetin.

Näiden vaiheiden jälkeen toukokuussa 2019 aukeaa kuntalaisille äänestys, jonka puitteissa kuntalaiset pääsevät valitsemaan ne ideat ja projektit, jotka he toivovat toteutettavan. Valitut ideat siirtyvät toteutettavaksi äänestystuloksen vahvistamisen jälkeen kesäkuussa 2019.

Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin prosessin tueksi on käytössä http://OmaStadi.hel.fi alusta, joka pyörii avoimeen lähdekoodiin perustuvalla Decidim-alustalla, joka on käytössä muun muassa Barcelonassa.

Alustan valinta sai osallistujat pohtimaan, että mikä on osallistuvan budjetoinnin alustan yhteys hieman samankaltaiseen Helsingin kaupungin http://Kerrokantasi.hel.fi alustaan, jossa kuntalaiset ovat voineet ottaa kantaa kaupungilla valmisteilla oleviin aloitteisiin.

Työpajassa keskusteltiin myös erilaisista kansainvälisistä kuntien osallistuvan budjetoinnin malleista. Pariisissa osallistuvan budjetoinnin prosessi tarkoitti sitä, että avataan koko kaupungin budjetti ja pyydetään siihen kommentteja ja aloitteita kuntalaisille. Helsingin kaupungin prosessi, jossa osallistuvaan budjetointiin on varattu erillinen määräraha, pidettiin hyvin samankaltaisena kuin esimerkiksi prosessia on käytössä Italian Milanossa.

Hack4FI-työpajan päätteeksi pelasimme osallistujien kanssa Helsingin kaupungin ja Hellonin kehittämää osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-peliä. Sen tarkoituksena on saada pelaajat pohtimaan kaupungin erilaisia asukkaita ja alueita sekä kehittämään ideoita, jotka voisivat toimia näiden näkökulmasta.

Hack4FI-työpajan puitteissa pelatun pelin yhteydessä halusimme tuottaa erityisesti kulttuuriperintöä koskevia ideoita osaksi kaupungin osallistuvan budjetoinnin prosessia. Peliä pelatessamme tulimme siihen tulokseen, että se on kehitetty erityisesti kaupunkia koskevien yleisten ideoiden tuottamiseen siinä missä kulttuuriperintöä koskevien ideoiden synnyttäminen saattaisi vaatia vielä erityisiä osioita, että pelaajat saadaan fokusoimaan huomionsa kaupungin kulttuuriperinnön ymmärtämiseen ja sitä kautta tapahtuvaan ideoiden luomiseen.

Hack4FI:ssä pelatun pelin myötä kehitimme idean historiallisista turistiretkistä, jossa kaupungin historiaa ja kulttuurihistoriaa esittelisivät näyttelijät, jotka ovat pukeutuneet historiallisiksi merkkihenkilöiksi. Esimerkiksi arkkitehtuurikierrosta voisi olla opastamassa Eliel Saarisen tai Alvar Aallon hahmo ja taidehistoriaa koskevalla kierroksella voisi olla omansa.

Hack4FI-työpajassa esitetyt kalvot ovat nähtävissä täällä: http://okf.fi/partbudg-hack4fi

Historia he(lsin)kiin – osallistuvan budjetoinnin ideointi-ilta ti 20.11.2018

Helsingin kaupunki ja erityisesti siellä toimivat Stadiluotsit ovat järjestäneet lukuisia työpajoja, joissa on pelattu OmaStadi-peliä ja tuotettu ideoita http://OmaStadi.hel.fi -alustalle. Kaupunki on pitkin matkaa houkutellut myös kolmansia osapuolia järjestämään omia tapahtumiaan ja tämän projektin puitteissa järjestimme yhden vastaavan työpajan Helsingin kaupunginmuseolla ti 20.11.2018 nimeltään “Historia he(lsin)kiin – osallistuvan budjetoinnin ideointi-ilta”, jonka tarkoituksena oli olla yleisölle avoin paikka tulla tuottamaan yhdessä ideoita erityisesti kaupungin kulttuuriperintöön liittyen.

Kun tilaisuuden tavoitteena oli edistää historiasta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneiden kuntalaisten ymmärrystä kaupungin osallistuvasta budjetoinnista ja tuottaa ideoita, jotka voisi joko tilaisuudessa tai sen jälkeen laittaa OmaStadi-alustalle, jossa ideahaku on käynnissä 15.11.2018-9.12.2018 välisen ajan.

Tilaisuutta varten oli käytettävissä kaupungin uudemmat esittelymateriaalit, joista kävimme läpi erityisesti rahanjaon alueellisia perusteita sekä osallistuvan budjetoinnin reunaehtoja, jotka ideoiden tulee täyttää, että ne pääsevät jatkojalostettavaksi.

Ideoinnin tueksi tarkastelimme myös ajatuksia sekä Suomesta että maailmalta, joita on hyödynnetty kulttuurihistorian esiin tuomiseen kaupungeissa laajemminkin kuin museoissa ja muissa paikoissa, joissa niitä näkee yleisesti. Keskustelimme muun muassa kaupungin vanhojen raitiovaunujen uusiokäytöstä, kaupunkiarkeologiaa koskevista näyttelyistä, henkilökohtaisista kokemuksista kaupunkiperinnön lähteenä, rephotographystä ja vanhoihin valokuviin liittyvistä katunäyttelyistä, historiallisten tapahtumien näytelmistä sekä historiallisista turistikierroksista sekä muista tavoista tuottaa ideoita.

Emme varsinaisesti pelanneet OmaStadi-peliä, vaikka siihen liittyviä näkökulmia hyödynnettiinkin pienessä, mutta pippurisessa työpajassa.

Tilaisuudessa esitellyt materiaalit ovat nähtävissä täällä: http://okf.fi/osbu-ilta-201118

Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin tilaisuudet

Osallistuvan budjetoinnin projektimme tueksi ja osana tarjoutui mahdollisuuksia osallistua Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin tilaisuuksiin, joiden avulla pyrittiin ruokkimaan asian ympärille muodostuvan yhteisön syntyä. Tilaisuudet olivat oivallinen keino myös saada sisäpiirin tietoa kaupungin osallistuvaa budjetointia koskevista suunnitelmista ennen kuin ne tulivat suuren yleisön tietoisuuteen.

Kehittäjäyhteisön mahdollistamiseksi osallistuvan budjetoinnin ympärille kaupunki järjesti muun muassa syyskuussa kolmipäiväisen Osbu Design Jamin osana Helsinki Design Weekin ohjelmaa. Tapahtumassa kuntalaisten ja fasilitaattorien ryhmissä pelattiin OmaStadi-peliä, tutustuttiin kaupungin osallistuvan budjetoinnin prosessiin sekä annettiin siitä palautetta. Osa tapahtumassa syntyneistä ideoista otettiin osaksi osallistuvan budjetoinnin prosessia.

Osallistuvaan budjetointiin liittyen järjestettiin myös lokakuun alkupuolella tilaisuus, jossa kehittäjäyhteisön jäsenet ja kaupungin työntekijät pohtiakseen kuinka osallistuva budjetointi voisi näky kaupungin toimialoilla sekä minkälaisilla tavoilla kuntalaisia saataisiin laajemminkin mukaan osallistuvaan budjetointiin.

Osallistuva budjetointi käynnistyi virallisesti Osallistuvan budjetoinnin käynnistysjuhlassa 25.10.2018 Gloriassa, tilaisuudessa, joka yhtälailla kokosi aiheesta kiinnostuneita kehittäjäyhteisön jäseniä, kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä.

Muita osallistuvan budjetoinnin malleja

Siinä missä Helsingin malli, jossa osallistuvaa budjetointia tehdään koko kaupungin mittakaavassa, on yksi projektin puitteessa tutkittu tapa edistää museoita ja laajemmin kulttuurihistoriaa edistävien kansalaisten ideoita, malleja on muitakin. Näitä käsittelemme tarkemmin seuraavassa kulttuuriperintöä koskevaa osallistuvaa budjetointia esittelevässä blogikirjoituksessamme.