Kuva: Pia Lonardi CC BY-SA 4.0.

Kuva: Pia Lonardi CC BY-SA 4.0.

Museoalan teemapäivät järjestettiin tänä vuonna 24.-25.9. teemalla Uskalla valita. Päivien aikana pohdittiin valintojen tekoa rohkeuden, profiloitumisen, avautumisen ja osallistamisen kautta. Kahteen intensiiviseen päivään kauniissa Aleksanterin teatterissa mahtui luentoja, kipinäpuheenvuoroja, aamiaiskeskusteluja sekä kokemusten jakoa ja tulevan suunnittelua ruokailun ja kahvittelun lomassa. Kaikki tämä on nähtävissä Twitterissä #teema15 alla.

 

Ketterämpiä museoita

AvoinGLAM-verkoston ajaman avoimen kulttuurin näkökulmasta tarjosi teemapäivien ensimmäinen päivä eniten ajattelemisen aihetta. Torstaina puhuttiin erityisesti ketteryydestä ja uskalluksesta ottaa riskejä. Museoita pidetään perinteisesti hyvin byrokraattisina ja riskinottoa pelkäävinä organisaatioina. Tämän nosti esille myös Antti Karjalainen, Kotkan kaupungin kulttuurijohtaja, päivän avauspuheenvuorossaan “Voiko museo olla ketterä?”. Nykyisessä nopean liikkeen ja muuttuvien toimintaympäristöjen maailmassa museoilta kaivataan kuitenkin nimenomaan joustavuutta ja uusia lähestymistapoja palveluiden tarjontaan.

Hupparihörhö Oy:n perustaja Sami Kuusela listasi puheenvuorossaan “Käyttäjä määrää – startup-energiaa museohommiin” ketteryyden lisäksi innostuksen, keveyden, mahdollisuudet sekä selkeyden sanoiksi, joita myös museoissa tulisi viljellä entistä tiuhempaan. Päivän aikana kuultujen konkreettisten esimerkkien ja kipinäpuheenvuorojen perusteella vaikuttaisikin siltä, että parhaita kokemuksia ja tuloksia saadaan hankkeista ja uusista lähestymistavoista, joihin suhtaudutaan organisaatioissa innokkuudella ja mahdollisuuksiin uskoen – vaikkakin välillä toki myös tuntematonta lopputulosta epävarmuudella pohtien. Ei siis ole perusteltua väittää, ettei Suomessa ole lähiaikoina tapahtunut hurjaa kehitystä kulttuuriperintöorganisaatioiden avautumisen ja yleisöjen osallistamisen suhteen.

Kuusela herätteli hienosti osallistujen aivonystyröitä disruption keinoin kysymällä: “Mikä olisi tuhmin asia, jota voisit ehdottaa museoalalle? Mikä aiheuttaisi mahdollisimman paljon kiukkua tuhotessaan luutuneita rakenteita ja toimintatapoja?”. Aivan tuhmimpiin toimenpiteisiin tuskin ihan heti museoissa ryhdytään (villeimpänä kommenttina osallistujilta kokoelmatilojen avainten antaminen yleisölle), mutta on hyvä pohtia syvälle juurtuneita käsityksiä ja pohtia, “miksi oikeastaan ei?”. Monet onnistuneet uudistukset lähtevät liikkeelle nimenomaan ennakkoluulottomista toimista sekä vanhojen luutuneiden käsitysten ja rakenteiden hylkäämisestä. Tällaiset toimet myös tuppaavat synnyttämään reilusti enemmän huomiota ja mediajulkisuutta verrattuna pitkään ja hartaasti eri työryhmissä tai komiteoissa suunniteltuihin varovaisiin kokeiluihin.

CC0. http://www.gratisography.com/

CC0. http://www.gratisography.com/

Aktiiviset ihmiset, onnelliset yhteisöt

Torstain Keynote-puheenvuoron piti Smithsonianin Michael Edson, museomaailman Dave Grohl, joka rautaisella ammattitaidollaan sekä avoimen kiinnostuneella asenteellaan levittää osallistuvan avoimen kulttuurin ilosanomaa. Jo useammassa tapahtumassa pidämässään puheenvuorossa “Dark Matter” Edson vertaa tavallisia Internetin käyttäjiä ja heidän verkossa jakamiaan sisältöjä avaruuden pimeäksi aineeksi sen valtavan määrän ja suhteellisen tuntemattomuuden takia. Sosiaalisessa mediassa jaetaan arkipäivän kokemuksia ja toilailuja sekä tarkkaan tehtyjä pohdintoja ja pitkälle menneitä liikeideoita. Siellä tehdään, kokeillaan ja ennen kaikkea luodaan uskomattomalla tahdilla. Tällainen luova ruohonjuuritason sisällön tuottaminen pysyttelee institutionaalisilta toimijoilta monesti piilossa. Mutta miettikää niitä mahdollisuuksia, joita sen valjastaminen voisi myös museoille tuoda: monipuolisempaa kuvaa ihmisten toiveista ja mielenliikkeistä, lisää verkkonäkyyyttä, asiakaslähtöisiä innovatiivisia palveluideoita…Mitä muuta? Edsonin puheenvuoron pohjana olevan vuonna 2014 julkaistun esseen voi lukea Medium-blogialustalla ja yleisen Dark Matter -esityksen Edsonin Slideshare-kanavalla.

Isossa-Britanniassa sijaitsevan Derbyn museoiden johtaja Tony Butler puhui teemapäivien toisen päivän Keynote-puheenvuorossaan “All This Is Yours” museoiden roolista hyvinvoinnin jakajina sekä kestävän tulevaisuuden rakentajina. Butlerin vuonna 2011 käynnistämän The Happy Museum -projektin seurauksena on luotu Onnellisen Museon Periaatteet. Ne perustuvat ajatukseen yleisöjen ja paikallisyhteisöjen aktiivisesta osallistumisesta museoiden toimintaan, joka tukee kestävää kehitystä ja sosiaalista hyvinvointia vastavoimana jatkuvan talouskasvun dogmalle sekä välinpitämättömyydelle luonnonvarojen liikakulutusta kohtaan.

Teemapäivillä esiteltiin myös tuoreita kotimaisia esimerkkejä yleisön osallistumisesta museoiden toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Helsingin kaupunginmuseon kahdestatoista vapaaehtoisesta kaupunkilaisesta koostuvan suunnitteluryhmän toteuttama näyttely #fläsäri.
  • Kansallismuseon joulukuusimetsä, jonka noin 40 kuusta kutsuttiin koristelemaan koululuokkia, harrasteryhmiä sekä kaveriporukoita.
  • Suomen Pelimuseo, joka avautuu tammikuussa 2017 Tampereen Museokeskus Vapriikkiin Mesenaatti-palvelun kautta kerätyn joukkorahoituksen voimin.

Vaikka teemapäivien ohjelma piti sisällään loistavia puheenvuoroja, oli parhainta antia päivien aikana käydyt keskustelut osallistujien kesken. Perjantain fasilitoidussa aamiaiskeskustelussa “Digitaalinen kulttuuriperintö uudelleenkäytössä – tarvitaanko rajoja?” pohdittiin aiheen mukaisesti kultuuriperintöaineistojen avaamista sekä uudelleekäyttöä. Osallistujien kesken tuntui vallitsevan konsensus aineistojen avaamisen tärkeyden ja hyötyjen suhteen. Eri organisaatioilla on kuitenkin omat lähtökohtansa, joiden pohjalta valintoja tehdään muun muassa avoimuuden tason suhteen. Vaikuttaa siltä, että yhä enemmän museoiden joukossa ymmärretään aineistojen avaamisen hyödyt ja organisaatioissa ollaan valmiita tekemään töitä avoimuuden eteen.

Olkaamme kaikki siis rohkeita ja uskaltakaamme valita avoimuus!